17.-21.4 To-Ma PÄÄSIÄISMATKA 2025 ENTINEN ITÄ-PREUSSI PUOLASSA17.-21.4 PÄÄSIÄISMATKA 2025 ENTINEN ITÄ-PREUSSI PUOLASSA To-Ma 5 pv.455 € Sis. Eckerö Line:n laivamatkat, bussimatkat suomalaisen matkanjohtajan johdolla ohjelman mukaan, 2 yötä hotelli*** buffetaamiaisella Kaunasissa, 2 hotelli*** yötä buffetaamiaisella Olsztynissä / Allensteinissä ja museoiden sekä nähtävyyksien sisäänpääsyt / *opastukset: Allensteinin linna, Marienburgin linna*, Stutthofin keskitysleiri, Wolfsschanze -Hitlerin Sudenpesä*, Rastenburgin lentokenttä, Heiligenlinden barokkiluostari, Bartossen saksalainen sotilashautausmaa, Kaunasin keskitysleirin muistomerkki, lounas pääsiäispävänä. 1 hh lisä +100 €.LÄHDE KEVÄISEEN PUOLAAN, JOSSA KEVÄT ON HUHTIKUUSSA JO PITKÄLLÄ!Nykyisessä Puolassa entisessä Itä-Preussin Masurian kauniilla järvialueella on monia historiallisesti merkittäviä 1. ja 2. maailmansodan tapahtumapaikkoja. Hitlerin Sudenpesän lisäksi vierailemme myös Unescon maailmanperintö kohteisiin kuuluvassa entisessä Saksalaisen ritarikunnan päämajassa mahtavassa goottilaisessa Marienburgin linnassa, joka kuuluu ehdottomasti kohteisiin, joka on pakko nähdä ja kokea, Allensteinin linnassa, Stutthofin keskitysleirissä, Heiligenlinden barokkikirkossa, sekä Kaunasin keskitysleirin muistomerkillä Liettuassa. Entinen Itä-Preussin Allenstein, Olsztyn viehättävä kaupunki Puolassa, tarjoaa vierailijoille ainutlaatuisen sekoituksen historiaa, kulttuuria ja luonnon kauneutta. Tutustu historialliseen vanhaankaupunkiin, jossa on hyvin säilynyt keskiaikainen arkkitehtuuri ja mukulakivikatuja, ja vieraile vaikuttavassa Allensteinin linnassa, jossa asui aikoinaan tunnettu saksalainen tähtitieteilijä Nikolaus Kopernikus. Kävele kauniilla Vanhankaupungin kauppatorilla, jota reunustavat värikkäät rakennukset sekä vilkkaat kahvilat. MARIENBURGIN LINNA Malborkin kuuluu kohteisiin, jotka on pakko nähdä ja kokea. Paksut tiilimuurit ja linnoitusrakenteet vievät kävijän mielikuvitusmatkalle kauas vuosisatojen taakse, sotaisan Saksalaisen ritarikunnan aikoihin. Masovian ruhtinas Konrad kutsui ritarikunnan Pommeriin 1226 kilveksi pakanallista prussien balttiheimoa vastaan. Valkoista, mustarististä viittaa kantavat ristiritarit jäivät Pommeriin. Vuonna 1274, neljäkymmentä vuotta Preussin valloituksen aloittamisen jälkeen, Saksalainen ritarikunta aloitti Marienburgin rakentamisen. Korkean linnan pohjoinen siipi kirkoineen ja kapitussali valmistuivat vuoteen 1280 mennessä. Suurmestarin palatsi rakennettiin sitten vuosina 1305–1393. Goottilainen raatihuone rakennettiin vuonna 1360 ja siihen aikaan kirkko, goottilaiset kaupungin portit ja kaupunginmuuri.
Ristiritarit pystyttivät linnoja parinkymmenen kilometrin välein, yhteensä noin 120, sillä vain niissä sai yöpyä. Marienburg oli ritarikunnan päälinna ja keskuspaikka. Saksalainen ritarikunta (saks. Orden der Brüder vom Deutschen Haus St. Mariens in Jerusalem tai Deutscher Orden) on alkuaan keskiaikainen kristitty ritarikunta, joka perustettiin Pyhällä maalla Akkonin piirityksen aikana vuonna 1190 puolustamaan ristiretkeläisiä. Siirryttyään Itämeren alueelle ritarikunta harjoitti menestyksekästä miekkalähetystä pakanallisia preussilaisia ja Baltian heimoja vastaan. Preussin valtaamisen ja käännyttämisen vaiheet olivat erittäin verisiä noin puoli vuosisataa, kunnes alkuperäisväestö oli nujerrettu. Alueesta muodostettiin Saksalaisen ritarikunnan hallitsema ritarikuntavaltio. Valloitetuille alueille muutti saksalaisia uudisasukkaita ja kristinusko vahvistui. Vuonna 1454 ritarikunta oli panttannut Marienburgin muiden ritarikunnan linnojen kanssa kaikille ritarikunnan palkkasotureille vakuudeksi maksamattomien palkanmaksujen varalta. Böömilaisen ritarin johtama palkkasoturijoukko otti Marienburgin hallintaansa vuonna 1457 ja myi sen välittömästi Puolan kuninkaalle, joka muutti sinne 7. kesäkuuta ja otti sen haltuunsa. Suurmestari oli onnistunut pakenemaan vasta edellisenä päivänä. Sitten hän muutti päämajansa Königsbergiin. Ritarikunta hallitsi Itä-Preussia ja suurta osaa Baltiasta käytännössä itsenäisenä, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alaisena ritarikuntavaltiona 1500-luvulle saakka. Ritarikunta kuitenkin kärsi 1400-luvulla tappioita Puolaa vastaan, ja uskonpuhdistuksen myötä ritarikuntavaltio hajosi. Ritarikuntavaltio lakkautettiin vuonna 1525, kun ritarikunnan tuolloinen suurmestari Albrecht Brandenburgilainen kääntyi luterilaisuuteen. Hän muutti ritarikunnan hallitseman valtion protestanttiseksi Preussin herttuakunnaksi, jossa herttuan asema oli perinnöllinen, joskin hän tämän vuoksi joutui alistumaan enonsa, Puolan kuningas Sigismund I:n vasalliksi. Tekemällä lopun ritarikuntavaltiosta ja perustamalla Preussin herttuakunnan Albrecht valmisti tietä Hohenzollernien suvun myöhemmälle nousulle. Sen vuoksi häntä pidetään usein Preussin valtion perustajana. Marienburg on Euroopan suurin goottilainen linna. Se kohoaa ylväänä Nogat joen ylle. Linnoitus on maailman suurin tiilirakennus. Linna rakennettiin Saksalaisen ritarikunnan suurmestarin hallintopaikaksi, jota ristiritarit suojelivat ja vartioivat. Linnan valtavat muurit kätkivät taakseen luostarin lisäksi sotilaallisen tukikohdan ja ristiritarien sotilasjohdon. Marienburg oli keskiajalla tunnettu turnajaispaikka joka houkutteli ritareita ympäri Eurooppaa kilpailemaan ja juhlimaan. 21 hehtaarin linna-alue ei voi olla tekemättä vaikutusta. Jo pelkästään linnan kolmen osan valtava koko on mykistävä. Ylälinna on rakennettu 4,5 miljoonasta tiilestä. Ylälinnassa on kapitulisali, kirkko, asuintiloja, pääkeittiö, mylly sekä Autuaan Neitsyt Marian kirkko, jonka Pyhän Annan kappeliin suurmestarit haudattiin. Linnaa ympäröivät leveät vallihaudat ja kaksinkertaiset puolustusmuurit herättivät pelkoa keskiaikaisia ritareita kohtaan, nykypäivän vierailijoissa myös syvää kunnioitusta. Vallihaudan ympäröimässä keskilinnassa oli ritarikunnan hallinnollinen keskus. Täällä on suurmestarin palatsi, ruoka- ja juhlasaleja, neuvoston kokoustilat, kappeli ja monia muita tiloja. Huoneita voitiin lämmittää lattian alle rakennetun lämminilmaputkiston avulla. Lämpö tuotettiin kellarissa olevilla höyrykattiloilla. Linnaa ympäröivät puolustusmuurivyöhykkeet torneineen ja portteineen ovat loistavia keskiajan puolustustekniikan mestarinäytteitä. Keskilinnassa on suuri ruokasali, suurmestarin palatsi, Pyhän Bartolomeuksen kappeli ja vanhainkoti. Alalinnassa oli asevarasto, tallit, panimo ja Pyhän Laurentiuksen kappeli. Ylälinnasta löytyy myös luostarin yrttitarha. Ylälinnan mylly on esimerkkinä linnan mekaanisista laitteista. MARIANKIRKKO Vuonna 2016 Marienburgin linnan 50 vuotta kestäneet jälleenrakennustyöt päättyivät Marienkirchen jälleenrakentamiseen. Se sisältää myös linnan itäseinällä sijaitsevan kahdeksan metriä korkean Marian ja Jeesuksen patsaan entisöinnin - Malborkin symbolin, josta Marienburgin kaupungin nimi (Saksan sanasta "Marienburg") tulee. Hankkeen yhteydessä kunnostettiin myös Pyhän Annan kappeli, Päätorni, Pappien torni ja Glocknerhaus. Vierailijat ovat voineet ihailla lopputulosta vuodesta 2016 alkaen. Vierailun aikana kaikki linnassa käyvät tulevat muistamaan paholaisen hahmon, jolla on irvistys kasvoillaan ja siivissään, kuuluisan tienviitan Danskiin. Mikä oli Dansker, kannattaa ottaa selvää paikan päällä. Linnakappeli oli olemassa linnan ensimmäisestä 1200-luvun lopun rakentamisvaiheesta alkaen. Saksalaisen ritarikunnan pääpaikaksi muuttumisen jälkeen vuonna 1309 vain puolet pohjoissiiven kappelia laajennettiin toimintamuutoksen ja linnoituksen tärkeyden lisääntymisen vuoksi. Upeamman kappelin rakentamisen valmistumisajankohta vuosi 1344 on kaiverrettu pyhityskirjoituksella. Ulkoisen sisustuksen tärkein elementti oli valtava Maria Jeesus lapsen kanssa (yli 8 metriä korkea) patsas, joka oli valettu pastorin itäisessä syvennyksessä olevasta niin sanotusta tekokivestä. Figuuri on tehty vuonna 1340, kun ritarikunnan kappelia laajennettiin ja siitä tehtiin Neitsyt Marian kirkko. Figuuri valmistettiin synteettisestä kipsistä, alun perin monivärisillä koristeilla ja kullatuilla pinnoitteilla, 40 vuotta myöhemmin venetsialaiset mestarit peittivät sen kullalla ja värillisellä lasimosaiikilla. Madonna toimi yli 600 vuoden ajan linnan ja kaupungin symbolina. Vuosi 1945 osoittautui traagiseksi linnalle ja koko Malborkin kaupungille. Torni ja kirkko tuhoutuivat sodan aikana. Figuuri murskattiin palasiksi. Parhaiten säilynyt esimerkki arkkitehtonisesta taiteesta on Kultainen portti, joka tehtiin 1200-luvun lopulla linnakirkon pääsisäänkäynniksi. Temppelin portti - taivaaseen pääsyn ja oikeuden lupauksen symboli - oli koristeltu bareljeefisilla figuraalisilla ja kukka-aiheilla, jotka ilmaisivat ajatusta viimeisestä tuomiosta, vertauksella järkevästä ja typeristä neitsyistä. Sisältöä rikastutti apokalyptinen teema, jota ilmaisivat lukuisat upeat olennot, jotka on kudottu rikkaaseen kukkakoristeeseen. PYHÄN ANNAN KAPPELI Kirkon kappelin laajennus itään loi rakennuksen lisätyn osan alle, pohjakerrokseen, uuden huoneen, joka annettiin suurmestarien hautauskappeliksi Pyhän Annan kutsumuksella. Kappelin sisäosaan johti kaksi sisäänkäyntiä, jotka sijaitsevat vastapäätä pohjoisessa ja etelässä. Molemmat portaalit saivat erittäin runsaan veistoksellisen ympäristön, joka oli samanlainen kuin aikaisempi kirkkoon johtava Kultainen portti. Vuodesta 1341 lähtien ritarikunnan korkeimpien arvohenkilöiden jäännökset sijoitettiin kryptaan lattian alle. Ensimmäisenä sinne haudattiin suurmestari Dietrich von Altenburg, Myös Dietrich von Altenburgin, Heinrich Dusemerin ja Heinrich von Plauenin alkuperäisestä hautakivet ovat kryptassa. KONVENTIN RUOKAILUSALI Konventin ruokaisali on pääkonventtitalon toisen kerroksen edustavimmista sisätiloista toinen. Ruokasalin pitkänomainen sali, ts. ruokasali on peitetty yksinkertaisella ripaholvilla, jota tukee seitsemän kapeaa pilaria. Tänne syntyi kahden upean sisustuksen kokonaisuus: luostarin pitkä, seitsemälle pilarille tuettu ruokasali ja illallisen jälkeinen lepohuone. Keskiajan ruoka-asiat, kuten useimmat saksalaisen ritarikunnan arkeen liittyvät asiat, tunnetaan Siunatun Neitsyt Marian ritarikunnan säännöistä. Sen sisältämien suositusten mukaisesti Marienburgin konventti kokoontui aterialle kahdesti päivässä: aamulla prandiumille, ts. aamiainen, ja illalla vesperin jälkeiseen illalliseen. Lähes vuoden puoliväliin osuneina paastonpäivinä illallinen korvattiin paaston välipalalla. Päivittäinen ateria koostui kahdesta ruoasta, kun taas paastoateria koostui vain yhdestä. Keskiajalla se oli eräänlainen yhteistila, jossa Marienburgin luostarin ritarit viettivät vapaa-aikaansa kuunnellen musiikkia galleriasta – pohjoisseinän koristeellisesta kuistista. Nykyiset sisäkalusteet on järjestetty samalla tavalla kuin viereisen ruokasalin. Tämän korkean salin poikittaisuritettu holvi lepää kolmella kapealla pilarilla Uskonveljien aikoinaan lepoon käyttämää sisätilaa kutsuttiin joskus tästä syystä päivällisen jälkeiseksi lepohuoneeksi. KAPITAALISALI Kapitaalisaliin johtaa koristeellinen portaali 1300-luvulta, suorakaiteen muotoinen sisustus, joka kattaa lähes koko pohjoissiiven länsipuolen. Etuoven kirjoitus on otettu Margat-ritarikunnan linnan kapitulista Syyriassa: Sit tibi copia, Sit sapientia Formaque detur. Inquinat omnia Sola superbia Si cometetur. Kapitaalissa oleva sali oli erityisen tärkeä. Yksi tärkeimmistä huoneista jokaisessa uskonnollisessa yhteisössä oli Kapitaalitalo (osa ylälinnaa) - paikka, jossa keskusteltiin kaikista tärkeistä koko yhteisöön liittyvistä asioista. Siellä keskusteltiin valtion ja kansainvälisen politiikan tärkeistä asioista, ja täällä valittiin ritarikunnan suurmestarit. Salin nykyinen arkkitehtuuri on peräisin jälleenrakennusajalta vuosilta 1882-1890, samoin Hermann Schaperin seinille maalaama suurmestareiden galleria, joka kuitenkin toistaa alkuperäistä samanlaista. J. B. Haselbergerin lasimaalaukset 1890-luvulta, ovat osittain säilyneet vuoden 1945 jälkeen. Lattiassa näkyvät aukot huoneen keskuslämmitystä varten kuumalla ilmalla, joka kulkee seinäkanavien kautta kerrosta alempana olevista lämmitysuuneista. KORKEA ETEINEN Suurilla, suorakaiteen muotoisilla ikkunoilla valaistu korkea eteinen tarjosi pääsyn palatsin edustavimpiin sisätiloihin. Täällä oleva kopio suurmestareiden lipuista muistuttaa linnan perustajista. Eteisen päässä on upea kiviportaali, joka johtaa kesäsaliin. Leveällä ikkunalaudalla on kaikkien kerrosten läpi kulkeva kaivo, jonka vieressä on viemäri, jonka ottoaukko on käsienpesuun. Sisääntuloaulan puolivälissä koristeellinen kiviportaali johtaa Talvisaliin. SUURMESTARIN PALATSI Keskilinnan läntisen siiven sisällä on ainutlaatuinen rakennus – Suurmestarien palatsi, joka pystytettiin 1300-luvun lopulla eli Preussin luostarivaltion suurvallan aikana. Se on arkkitehtonisesti rikkain ja taiteellisesti arvokkain rakennus koko ritarikunnan perinnössä, ja se vastaa arkkitehtuuritasoltaan loppukeskiajan Euroopan parhaita palatseja. Se on myös erinomainen keskiaikaisen tekniikan ja rakennustekniikan teos. Tässä ainutlaatuisessa rakennuksessa, sekä sen alun perin muotoilluissa julkisivuissa että monumentaalisesti ja toiminnallisesti järjestetyissä sisätiloissa, tarve edustaa luostarivaltion hallitsijoita ilmeni täysin. Palatsin sisätilat oli tuolloin varustettu ylellisesti lämmitys- ja saniteettilaitteistoilla, mikä tarjosi maksimaalista mukavuutta myöhäiselle keskiajalle. Palatsin pääkerroksen pohjois- ja itäosat oli tarkoitettu suurmestarin ja hänen seuralaisensa yksityishuoneisiin eli hänen vaatekaappiinsa, makuuhuoneeseensa, wc:hen ja muihin asuinsisustustiloihin. SUURMESTARIEN KAPPELI Asuinkammioiden läheisyyteen rakennettiin suurmestareiden yksityinen kappeli (mahdollisesti pyhälle Katariinalle omistettu), jossa oli hieman palatsin rungosta Keskilinnan pihan tasolle työntyvä kanslia. Ritarikunnan korkeimpien arvohenkilöiden yksityinen kappeli, joka tunnetaan perinteisesti Pyhän Katariinan kappelina. Palatsin itäosassa sijaitseva huone, jossa on monikulmioinen presbyteri, jonka ulkorunko ulottuu merkittävästi palatsin julkisivun linjan ulkopuolelle sisäpihalle. Keskiajalla se oli suurmestareiden kotikappeli. Nykyään sisätilat on peitetty puisella lautakatolla kappelin entisöinnin ajalta vuonna 1922. Seinillä olevat arkkitehtoniset jäljet todistavat tiiliholvien olemassaolosta keskiajalla. Presbyterian osaan rakennettiin alttari. Sivuseinillä on jäänteitä 1400-luvun alun maalauksista, joissa on kuvia apostoleista Pietarista ja Tuomasta. Kappeli on erotettu olohuoneesta ristikkorakenteisella seinällä, jossa on oviaukko. SUURI RUOKASALI Suuri ruokasali oli keskiajalla linnoituksen suurin vastaanottosali. Suurmestarit isännöivät lukuisia vieraita kaikkialta Euroopasta, ja täällä pidettiin myös uskonnollisia lukuja. Noin 1340 rakennettu, kolmelle pilarille tuettu sali on 30 m pitkä, 15 m leveä ja 9 m korkea. Yllättävän tilava holvi, joka on tuettu kolmeen kapeaan pilariin, lisäsi tämän salin monumentaalisuutta, ja se on tarkoitettu ritarien yhteisiin juhliin. Salin mahtui noin 400 ihmistä. Se on osa keskilinnan länsiiipeä ja pohjoisesta Suurmestarien palatsin vieressä se kuuluu ns. edustava kompleksi. Siellä on suurin ja upein sisustus koko ritarikunnan maallisessa arkkitehtuurissa. Sisustus tekee edelleen vaikutuksen suurilla arkkitehtonisilla mittasuhteillaan, innovatiivisella holvirakenteen ratkaisulla, jota tukee kolme hoikkaa pylvästä, sekä hienovaraisella koristeiden käytön maltillisuudella. Neljätoista suurta teräväkärkistä ikkunaa, jotka oli järjestetty molempiin pitkittäisseiniin, valaisi täydellisesti tämän tilavan sisustuksen, jonka on täytynyt tehdä vierailijoihin suuri vaikutus. KESÄSALI Uusgoottilainen portaali johtaa Talvisalista Kesäsaliin - palatsin upeimpaan saliin. Tämän sisustuksen arkkitehtuuri, joka on tärkeä pääosin yhteen keskipilariin tuetun innovatiivisen säteittäisen holvin ansiosta, on yksi taiteen huippusaavutuksista. Keskiajalla Kesäsalissa pidettiin monia tärkeitä seremonioita ja tapaamisia - se toimi yleisösali, jossa suurmestari vastaanotti ulkomaisia viestejä ja arvostettuja vieraita. Suuret suorakaiteen muotoisia ikkunat olivat täynnä värikkäitä lasimaalauksia, jotka katosivat viime sodan aikana. Pohjoisseinän ja itäseinän puolelta on säilynyt 1800-luvun puolivälin maalauksia, jotka kuvaavat useita ritarikunnan suurmestareita. Itäseinällä massiivisen takan vieressä on aterioiden tarjoilutiski, joka on suljettu Karl Friedrich Schinkelin 1800-luvulla suunnittelemalla kaiverretulla ovella. Tämän yhden tunnetuimman saksalaisen arkkitehdin työ tässä sisustuksessa on myös mustavalkoinen lasitettu lattia ja ovi korkeaan eteiseen. Huoneen itäseinässä takan yläpuolella on kivinen kanuunankuula. Legendan mukaan ammus osui tänne linnoituksen pommituksen aikana Władysław Jagiełłon joukkojen piirityksen aikana Grunwaldin taistelun jälkeen. KÖNIGSBERG SALI Keskiajalla tässä paikassa oli kaksi pitkänomaista huonetta, joista kumpaakin valaisi yksi ikkuna. 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla nykyisen linnan entisöinnin aikana täällä olemassa olevat sisätilat rakennettiin uudelleen – viereisen ruokasalin tapaan – neliönmuotoiseksi sisäpihaksi, jota tuki keskipilari. Kohdekenttien maalauskoristeet on tehnyt danzigilainen taiteilija Michael Carl Gregorovius. Itäseinän vieressä on takka. Königsbergin kaupungin viranomaiset ovat osarahoittaneet entisöintityöt, tästä juontuu huoneen nimi. 1990-luvun kunnostustöiden yhteydessä kunnostettiin huoneen sisustus romanttisen entisöinnin ajan vihreillä seinillä, ja Gregoroviuksen maalamilla kilpitauluilla. Mielenkiintoinen tosiasia on, että holvia tukeva pilari – sekä sen graniittisydän että kalkkikivijalusta ja pääosa – valmistettiin linnasta restaurointitöiden aikana löydetyistä goottilaisista elementeistä. Nykyiseen varustukseen kuuluu uusgoottilaisia huonekaluja vuodelta 1834 sekä graafisia muotokuvia linnan silloiseen työhön liittyvistä ihmisistä. DANSKER TORNI Dansker on torni, joka kuuluu vanhimpiin linnarakennuksiin. Keskiajalla se toimi linnan pääkäymälänä ja tarvittaessa myös lopullisen puolustuksen tornina. Se pystytettiin arkaadiin, jotta vesi voisi virrata sen alla kuljettaen epäpuhtauksia. Lattiassa oleva aukko tuo esiin tornin korkeuden ja hyvin harkitun keskiaikaisen saniteettijärjestelmän. Linnan rakentamisen ensimmäisessä vaiheessa, kun dansker toimi myös viimeisenä puolustustornina, osa kuistista oli laskusilta. Se pystytettiin heikoksi puurakennelmaksi. Linnoituksen laajentuessa ja turvallisuuden lisääntyessä koko kuisti Danskeriin rakennettiin pysyväksi käytäväksi. ARVOHENKILÖIDEN HUONEET Ylälinnan läntisen siiven pääkerroksessa sijaitsevien pienten huoneiden sarja sijaitsi peräkkäin: pohjoispuolella taloudesta vastaavan luostarin rahastonhoitajan asuntokompleksi, jossa on eteinen, huone, kassa (ns. hopeakammio) ja palvelijahuone, ts. rahastonhoitajan kammio. Keskellä oli linnan hallinnosta ja toimituksesta vastaavan talouspäällikön huoneet, joissa oli eteinen, huone ja makuuhuone. Niiden takana etelästä oli panimon ja kokin salit. Nykyisten sisätilojen arkkitehtuuri on tulosta Conrad Steinbrechtin vuosina 1889-1902 toteuttamasta ravintolasta. Seinillä on säilynyt jäännöksiä seinämaalauksista, joissa on raamatullisia kohtauksia tuolta ajalta. Nykyinen järjestely viittaa näiden sisätilojen järjestelyyn vuonna 1892. Ne olivat täynnä näyttelyesineitä, jotka ovat osittain kopioita goottilaisista huonekaluista, ja osittain alkuperäisiä nykyajan huonekaluja. KONVETTIKEITTIÖ Läntisen luostarin pohjakerroksen pelihallien alla on esillä vanhan myllylaitteiston elementtejä ja niiden takaa leveät ovet johtavat Marienburgin luostarin keittiöön. Ensimmäisessä huonessa, jossa tulisijaa peitti suuri huppu, valmistettiin aikoinaan ruokia, jotka kuljetettiin hissillä eteläseinää pitkin toiseen kerrokseen ruokasaliin. Nykyään sekä tässä että viereisessä huonessa, joka on todennäköisesti leipomo, entinen luostarin keittiö on esitettynä käytettävissä olevien museoesineiden perusteella. Sisustus on järjestetty niin, että jää vaikutelma, kuin kokki olisi juuri jättänyt tulisijan ja kattilat mennäkseen kellariin hakemaan mausteita ja yrttejä. Keittiön luostariluonnetta korostaa päivittäin vaihtuva skenografia, riippuen teutonisesta kalenterista, joka säätelee lomien ja juhlien järjestystä, paastopäiviä sekä normaaleja jaksoja; kalenteri määrittelee, millaisia ruokia saattaisi esiintyä pöydillä niinä päivinä, kuten Ritarikunnan säännössä sanotaan. Luostarisäännön mukaan veljillä oli vuoden aikana enemmän paastopäiviä kuin lihapäiviä. Yksi tuolloin tarjoiltuista paastoherkuista oli hunajaan kastettu majavan häntä. Adolf Hitlerin aikaudella natsit käyttivät linnaa Hitler nuorten kokoontumis- ja juhlapaikkana, ja kun venäläiset pitkän 7 viikon saartamisen jälkeen saivat Marienburgin kaupungin antautumaan, seurasi ankarat kostotoimenpiteet antautuneille. Linna vaurioitui pahasti piirityksessä ja jäljet on nähtävillä linnan itä puolen ulkoseinillä. Noin 80 prosenttia Marienburgin vanhastakaupungista oli tuhoutunut taistelussa. Linnan vallihaudan läheltä löytyi vuonna 2009 yli 2100 saksalaisen siiviilin joukkohauta, jotka puna-armeija oli teloittanut valloitettuaan kaupungin. LINNAN MUSEO (kiinni pääsiäislauantaina) Yksi mielenkiintoisimmista näyttelyistä on Meripihka-näyttely, joka esittelee meripihkan eri puolia. Tämä miljoonia vuosia sitten syntynyt "elävä kivi", joka heijastelee luonnon poikkeuksellista monimuotoisuutta, on nähtävissä ja ymmärrettävissä eri yhteyksissä – esimerkiksi tieteellisessä tai taiteellisessa kontekstissa – mutta sitä voidaan tarkastella myös tehtäviensä suhteen. Marienburgin meripihkakokoelmaa pidetään yhtenä maailman suurimmista ja parhaista. Tämän tyyppisen kokoelman sijainti Marienburgissa ei ole sattumaa, alueen historiaan ajatellen, sillä jo neoliittikaudella täällä oli meripihkatyöpajoja, Rooman aikoina meripihkan reitti kulki alueella, kun taas keskiajalla meripihkasta tuli Saksan ritarikunnan tärkeimpiä kauppatavaroita, ja itse linnassa meripihkatuotteet kuuluivat varusteisiin. Tällä hetkellä Malborkin kokoelmaan kuuluu lähes 2000 esinettä, mukaan lukien luonnonmeripihkaa, taiteellisia tuotteita neoliittikaudesta aina sotien väliseen aikaan, sekä nykytaiteen esimerkkeihin. Arvokkaimmat ovat modernin ajan monumentteja: alttareita, pyhäinjäännöksiä, figuraalitaidetta, koruja, joiden joukossa on Danzigin 1600 luvun mestareiden Christoph Maucherin ja Michael Redlinin teoksia. Ritarijoukot olivat raskasta ratsuväkeä. Sekä hevosella että ritarilla oli haarniska, joka suojasi varsin hyvin nuolilta ja keihäiltä. Aseistukseen kuului peitsi, keihäs, miekka ja varsijousi. Aseistus on yksi vanhimmista linnasta löydetyistä esinetyypeistä. Keskiajalla niitä valmistettiin paikan päällä pajassa, kellovalimossa ja puusepänpajassa ja säilytettiin useissa asevarastoissa. Nykyään asekokoelmissa on lähes 1000 esinettä Euroopasta ja Lähi-idästä, jotka ovat peräisin 1000- ja 1800-luvuilta, ja ne on järjestetty kahteen kokoelmaan – Marienburgin linnaan (813 esinettä) ja Mariewerderin linnaan (182 esinettä). Niiden joukossa on ainutlaatuisia esineitä, kuten keskiaikaiset miekat 1300-luvulta, saksalaisjoukon piippu Marian kuvalla tai upseerin miekka 1700-luvun toiselta neljännekseltä. Kesäkuusta 2016 lähtien linnassa on voinut vierailla uudessa pysyvässä näyttelyssä "Orientaalin -itämaisen militarian aarteet". Sen persialaiset ja indo-persialaiset aseet ovat pääosin yksityisistä kokoelmista. Loput näyttelyistä, joissa on kymmeniä itämaisia sotilaita Afganistanista, Turkista ja Balkanilta, kuuluvat museon omaan kokoelmaan, jota on rakennettu vuodesta 1961 lähtien. Täällä on nähtävissä lähes kaikki Shahanshahin valtakunnan alueilla 1500- ja 1800-luvuilla käytettyjen aseiden ja varusteiden lajit ja tyypit. Keramiikkakokoelma sisältää posliininäytteitä 1800-luvun Volhynian manufaktuureista, käyttökeramiikkaa puolalaisista ja eurooppalaista työpajoistaja fajanssitehtaista. Vuonna 2000 kokoelmaa laajennettiin kattamaan näytteitä saksalaisista kivitavaroista ja keramiikasta hollantilaisista keramiikkapajoista 1700-luvulta. Tällä hetkellä näyttelyssä on yli 500 kappaletta erityyppisiä ja eri käyttötarkoituksiin tarkoitettuja keraamisia astioita, jotka ovat peräisin keskiajalta 1900-luvulle. Kokoelmasta noin 60 % on posliiniesineitä, joista erityistä huomiota ansaitsee suuri astiasto puolalaisista Koretsin ja Baranówkan manufaktuureista, joka on Puolan neljänneksi suurin tämäntyyppinen museokokoelma. Kokoelmasta 35 % on täytetty puolalaisella fajanssilla, mm. Gdańskista. Loput on valmistettu eurooppalaisista kivitavaroista ja fajanssista, ja niitä hallitsevat saksalaisten (Ansbach, Bayreuth, Frankfurt am Main, Hanau, Nürnberg) ja hollantilaisten (pääasiassa Delftin) manufaktuurien astiat. Englantilainen fajanssi on myös esillä. Erillinen kokoelma on valmistettu kivitavara-astioista ja eläintaiteesta Veikselin varrella sijainneesta preussilaisesta kuninkaallisesta terrakotta- ja majolikapajasta, jonka Saksan keisari Wilhelm II perusti. Historiallisten dokumenttien kokoelma linnan kunnostustöistä 1800-luvun jälkipuoliskolla ja 1900 alusta sisältää inventaario- ja suunnittelupiirroksia linnan ulkonäöstä, sisätiloista sekä veistoksista, maalauksista ja kalusteista. Yli 900 postikortista ympäri Preussia. Seurakuntien asiakirjoja sekä Marienburgin ja Preussin historiaa koskevia säädöksiä. Karttakokoelma koostuu 181 kartografisesta todisteesta 1500-luvulta 1940-luvulle, esitellen pääasiassa entisiä Preussin alueita ja Saksaa. Goottilainen veistosnäyttelyn entisissä asuintiloissa. Taidekokoelmia hallitsevat saksalaiset ja hollantilaiset öljymaalaukset. Temaattisesti suurimman ryhmän muodostavat muotokuvien ohella maisemat ja näkymät kaupungeista ja linnoituksista, mukaan lukien Marienburgin linna. Lisäksi kokoelmaan kuuluu muutamia historiallisia, taistelu-, uskonnollisia ja mytologisia kohtauksia. Kokoelman lippulaivateos on Jan Matejkon öljyluonnos Grunwaldin taistelusta vuodelta 1872, ja Wilhelm August Stryjowskin 1800-luvun lopun Ulrich von Jungingenin Viimeinen pääsiäinen Marienburgissa. Huonekalut ovat yksi vanhimmista Marienburgin linnasta löydetyistä esinetyypeistä. Keskiajalla niitä valmistettiin paikan päällä puuveistopajassa ja säilytettiin useissa kymmenissä linnakompleksin huoneissa. Toisen maailmansodan puhkeamiseen saakka linnan muureissa oli lähes 500 huonekalua korkeasta keskiajalta barokin ja uusgoottilaisen tyylin kautta 1900-luvun ensimmäiseen vuosikymmeneen. Sodan jälkeen säilyneistä tuli huonekalukokoelman ydin, joka käsittää nykyään noin 280 esinettä. Sen vanhimpia jäänteitä ovat linnakirkon alkuperäisen sisustuksen jäännökset – penkki sekä Marienburgin luostarin kojujen ja penkkien jäänteet ennen vuotta 1344. Suurin osa muistomerkeistä on peräisin varhaismodernilta ajalta. Tämä osa sisältää myös uusgoottilaisia huonekaluja, kuten berliiniläisen arkkitehti Karl Friedrich Schinkelin suunnittelemat Suurmestarin palatsin kalusteet noin vuosilta 1831-1836. Viimeiseen ryhmään kuuluvat huonekalut, jotka ovat aitojen monumenttien uskollisia kopioita tai pastisia (alkuperäistä hieman muokkaavia jäljitelmiä). Ne on tilannut linnan konservaattori Conrad Steinbrecht. Näiden kopioiden oli tarkoitus tehdä linnan sisätiloista yhdenmukaisempi goottilaisen arkkitehtuurin muotojen kanssa Nykyään metalliesineiden kokoelmaan kuuluu 676 esinettä. Se keskittyy Preussin kuningaskunnan ja herttuakunnan työpajoissa valmistettujen maallisten ja pyhien esineiden keräämiseen. Kultasepän tuotteista löytyy yksittäisiä alueellisia esimerkkejä: Sleesia, Saksa, Baltia ja Ruotsi. 1800-luvun toiselta puoliskolta peräisin olevat rukouskirjat ovat erittäin arvokkaita. Peltikulhoja, lautasia ja kuppeja, arkkujen lukkojen ja ovien mekanismeja sekä taotut koristeritilät, jotka on luotu pääasiassa saksalaisten linnan entisöinnin aikana. Kulmahuone oli keskiajalla oli kodinhoitohuone - luultavasti yksi elintarvikevarastoista. Nykyään sisätilat toimivat näyttelyhallina, jossa voi nähdä lasimaalauksien näyttelyn. Lasimaalaus oli yksi tärkeimmistä elementeistä vanhojen rakennusten sisustussuunnittelussa kuten linnoissa. Se täydensi seinämaalausta ja ylitti sen usein vaikutukseltaan. Se oli olennainen tekijä sisätilojen taiteellisen harmonian luomisessa, se antoi huoneille omanlaisen tunnelman. Varsinkin kirkkaina päivinä värillisen lasin kuvien läpi kulkevat auringonsäteet loivat hämmästyttäviä väriefektejä, jotka vaihtelivat jatkuvasti valon voimakkuuden mukaan. Lasimaalauksen suurimman kukoistuksen aikakausi oli luonnollisesti keskiaika, mutta vuosien unohduksen jälkeen tämä taide heräsi henkiin 1800-luvulla, jota muistomerkkien kunnostusliike suosi suuresti. Lasimaalauskokoelmaan kuuluu 211 esinettä. Se koostuu pääasiassa linnakompleksin vanhoista lasimaalauksen jäännöksistä 1800- ja 1900-luvulta sekä Marienburgin Uuden kaupungintalon Fritz Burmannin lasimaalauksen jäännökset, vuosilta 1927-1929. Malborkin linnamuseossa kokoelmissa on 32 hautakiveä ja monumenttia eri historiallisilta aikakausilta. Kaikki ovat linnan ulkoalueella ja linnan sisätiloissa yleisön nähtävillä. Vanhin osa on keskiaikaisia saksalaisritarien hautakiviä (niiden joukossa on kolme suurmestareiden hautakiveä). Suurin osa niistä on Ylälinnan hautausmaalla ja viereisessä Pyhän Annan kappelissa. Toinen ryhmä koostuu Preussista ja Danzigista peräisin olevista varhaismoderneista hautakivistä, jotka tuotiin linnaan 1800- ja 1900-luvun vaihteessa, kun sen entisöitiin. Koko kokoelma on esillä Ylälinnan itäterassilla ja linnan laitamilla sijaitsevan Pyhän Laurentiuksen kappelin itäisellä julkisivulla. Malborkin linnamuseon vedoskokoelma sisältää yli 1000 monumenttia. Sisältäen kaiverruksia, piirustuksia, akvarelleja ja graafisia levyjä, jotka on luotu viiden vuosisadan aikana, 1500- ja 1900-luvuilta. Yli sadan eri graafisilla ja piirustustekniikoilla tehdyn sommitelman tärkein ryhmä on Marienburgin linna ja historiallisia näkymiä 1700-1800-luvun vaihteesta. Muista teoksista kannattaa mainita myös Danzigin arkkitehtonisten monumenttien maalarin Johann Carl Schultzin teokset 1800-luvun toiselta puoliskolta ja Hugo Ulbrichin suurikokoiset etsaukset 1900 luvun alusta. Tunnelmallinen PIWNICZKA ravintola linnassa - sisäänkäynti keskilinnan kulmassa Nogatin puusillan puolelta. Ravintola tarjoaa unohtumattoman kokemuksen keskiaikaisen linnoituksen hämmästyttävästä tunnelmasta. Ateriointi saa sinut muistamaan vierailusi Malborkissa ikuisesti. Aurinkoisina päivinä poikkea puutarhan terasille joka on muurien ulkopuolelle joen varrella ja rentoudu linnan varjossa, jossa pihviruoka ja kylmä olut maistuvat vieläkin paremmalta. MALBORK Viehättävä kaupunki Nogat joen varrella on kuuluisa kaikkialla maailmassa mahtavasta Saksalaisen ritarikunnan linnastaan. Kaunis panoraama salpaa henkeäsi ja rohkaisee turistia viihtymään kaupungissa pidempäänkin. Voit vierailla linnassa eri tavoin, eri vuorokaudenaikoina, mikä antaa sinulle erilaisen kuvan tästä ainutlaatuisesta rakennelmasta. Kaupunki sai perustamiskirjan vuonna 1286. Harjanteelle linnan alueen eteläpuolelle rakennettiin kaupungintalo, Pyhän Johanneksen kirkko ja kaupunginmuurit kahdella portilla: Potterin portti ja Marien-portti. Vaikka keskiaikainen Saksalaisen ritarikunnan linna hallitsee maisemaa, Malbork ilahduttaa turisteja myös lukuisilla muilla nähtävyyksillä. Tämä on kaupunki, jossa järjestetään lukuisia konsertteja, ulkoilmatapahtumia, teatteriesityksiä ja urheilutapahtumia. Musiikin tahdissa tanssiva suihkulähde, arkkitehtuurin elementit ja lukuisat ravintolat luovat ainutlaatuisen tunnelman kaupunkiin, joka viime aikoihin asti liitettiin vain linnaan. Tämä on muistomerkki Puolan kuninkaalle, joka kesäkuussa 1457 saapui voittoisasti Marienburgiin. Muistomerkki pystytettiin jalankulkualueelle vuonna 2010 ja se kuvaa kuningas Casimir IV Andreaksen hahmoa hevosen selässä valtikka kädessään. Hevosen selässä oleva kuninkaan patsas muistelee hänen symbolista saapumistaan linnaan vuonna 1457. Kaupungin aukio, jossa on ritarikilven muotoinen suihkulähde miekkoineen ja joka juontaa juurensa keskiaikaiseen historiaan. Tämän paikan tärkein nähtävyys on suihkulähde. Vesi virtaa lähes 50 suihkusta ja "tanssii" valittujen äänien rytmiin. KAUPUNGIN PORTIT MARIENTOR & TÖPFERTOR Keskiaikaisen kaupunkia ympäröineen 13000 luvulla rakennetun puolustusmuurin ainoita säilyneitä osia ovat muutamat kaupungin portit. Pyhän Marian portti (Sztumska) oli vastassa kaupunkiin etelästä tultaessa. Töpferin portti Brama Garncarska idästä tullessa. Pyhän Marian torni on ollut yksi Malborkin "koristeita" 1300-luvulta lähtien. Se on kahdesti tuhottu ja rakennettu uudelleen. Tällä hetkellä rakennuksessa on pubi. Älä unohda vierailla Basztassa. Töpferin portti on suorakaiteen muotoinen tiilirakennus, jossa on kolme ovaalia aukkoa. Toisen maailmansodan aikana rakennus vaurioitui pahoin. Se rakennettiin uudelleen vuonna 1955. Tällä hetkellä Brama Garncarskassa on koruliike, josta voi ostaa kauniita koruja ja meripihkatuotteita. MARIENBURGIN VANHA KAUPUNGINTALO Vanha raatihuone nykyisessä muodossaan pystytettiin noin vuonna 1380. Kaupungin ja linnan piirityksien aikana vaurioituneen kaupungin keskiaikainen raatihuone rakennettiin uudelleen useaan otteeseen. Todisteena rakennustoiminnasta 1400-luvulta on myöhäisgoottilainen eteläpääty. Vuosisatojen ajan kunnallisia seremonioita pidettiin kaupungintalon sisällä. Vain täällä voimme enää ihailla kuuluisia Marienburgin arkaadeja. Pormestari ja kaupunginvaltuusto toimivat täällä vuoteen 1927 asti, jonka jälkeen rakennus luovutettiin poliisin käyttöön. Nykyään Raatihuone on nuorisotalona. ENTINEN HORST WESSEL KOULU Koulurakennus valmistui vuonna 1866. Sen historiallinen arkkitehtuuri Marienburgissa käytettyjen uusgoottilaisten koriste-elementtien kanssa oli yksi ensimmäisistä kaupungissa. 1930-luvun alussa rakennettiin rakennuksen länsiosan lisäsiipi. Vuodesta 1937 lähtien siellä toimi ollut Horst-Wessel-Schule, peruskoulu pojille. Vuonna 1945 rakennus ei kärsinyt suuria vaurioita. 1945 jälkeen siellä sijaitsi ammatillinen lukio ja myöhemmin ammattikoulu. Nykyään rakennuksessa toimii käräjäoikeus. STUTTHOFIN KESKITYSLEIRI Leiri perustettiin 2. syyskuuta 1939 metsäiselle alueelle Stutthofin kaupungin länsipuolelle, noin 34 kilometriä Danzigista itään. Alue oli hyvin eristetty. Sen pohjoispuolella on Danzigin, idässä Veikselinhaffi ja länsipuolella Veikseljoki. Maasto oli kosteikkkoa, lähes merenpinnan tasolla. Leirin aluetta ympäröivät joka puolelta suot ja nevat, joissa kasvoi tiheä mäntymetsä, mikä peitti tehokkaasti leirin oikean luonteen. Leiri sijaitsi Danzig-Elbingin valtatien varrella. 2.9.1939 leiriin tuotiin 150–200 vankia Danzigista ja leirin rakentaminen aloitettiin pakkotyönä. 15. syyskuuta leirillä oli jo 6 000 vankia. Leiri oli ensimmäinen Saksan ulkopuolelle perustettu keskitysleiri nykyisellä Puolan alueella, joka toimi myös tuhoamisleirinä kesästä syksyyn 1944. 30.1.1940 keskitysleirien tarkastaja SS-Gruppenführer Richard Glücks ehdotti Himmlerille leirin muuntamista keskitysleiriksi, koska leiri täytti keskitysleiristatuksen ehdot, muun muassa kyvyn ottaa vastaan lisävankeja ja käyttää heitä pakkotyöhön rakennuksilla, maatöissä ja läheisellä kivilouhoksella. Glücks ehdotti myös, että leiriä laajennettaessa SS voisi ottaa haltuunsa läheisen tiilitehtaan. 23.11.1941, yli vuosi Glücksin ehdotuksen jälkeen, Himmler tarkasti leirin. Hänen mielestään se oli ideaalinen ehdokas yhdeksi miehitettyjen alueiden pääleiriksi. Leiristä tuli pian tärkein nykyisen Pohjois-Puolan alueen keskitysleiri ja se sai täysimittaisen keskitysleiristatuksen 13. tammikuuta 1942 siirtyen suoraan SS-Wirtschaftsverwaltungshauptamtin alaisuuteen. Alkuperäinen ”vanha leiri” oli ympäröity piikkilanka-aidalla. Vuonna 1943 leiriä laajennettiin. Uusi leiri rakennettiin alkuperäisen viereen ja se ympäröitiin sähköistetyllä piikkilanka-aidalla. Viidessä vuodessa varsinainen Stutthofin leiri kasvoi pienestä 12 hehtaarin alueesta, joka oli tarkoitettu 3500 vangille, 120 hehtaarin alueeksi, jossa oli vuonna 1944 57000 vankia. Vankeja käytettiin pääasiassa pakkotyöhön. Jotkut työskentelivät leirin lähelle sijoitetuissa SS:n omistamissa yrityksissä, kuten Deutsche Ausrüstungswerkessa. Toiset työskentelivät tiilitehtailla, yksityisissä yrityksissä, maatöissä tai leirin omissa työpajoissa. Vuonna 1944 leirille perustettiin Focke-Wulfin lentokonetehdas. Vähitellen Stutthofin leirijärjestelmä käsitti laajan verkoston pakkotyöleirejä. 1944 Stutthofista tuli yli sadan Pohjois- ja Keski-Puolassa sijainneen pakkotyöleirin hallinnollinen keskus. Leirille vietiin kokonaisuudessaan 100 000–110 000 henkilöä, aluksi pääasiassa ei-juutalaisia puolalaisia. Vuonna 1944 neuvostojoukkojen edetessä leirille toimitettiin puolanjuutalaisia Varsovasta ja Białystokista sekä juutalaisia etupäässä Baltian maiden työleireiltä. Pääleiri oli jaettu kahteen osaan. Stammlagerissa pidettiin puolalaisia ja juutalaisia vankeja. Sonderlagerissa vankeina oli muiden maiden kansalaisia, joiden olot olivat hieman paremmat kuin Stammlagerin vangeilla oli. Stutthofin keskitysleirin alaleirillä oli 90 suomalaista merimiestä, heistä 12 naispuolista, jotka saksalaiset internoivat suomalaisista laivoista Saksan satamissa Suomen katkaistua diplomaattisuhteet Saksan kanssa 2. syyskuuta 1944, Lapin sodan alettua. Erityisesti suomalaisrahtilaivojen S/S Mercator, S/S Ellen, S/S Bore VI ja S/S Wappu miehistöt joutuivat Stutthofiin. Kaasukammion vieressä on krematorio, jossa on edelleen nähtävillä muutama polttouuni. Muutaman sadan metrin päässä leiristä, paikassa, jossa saksalaiset polttivat kuolleiden ruumiita, seisoo leirin uhrien Taistelun ja marttyyrikuoleman muistomerkki joka paljastettiin 12. toukokuuta 1968. Muistomerkin suunnitteli itsekin leirillä ollut puolalainen kuvanveistäjä Victor Tolkinin. Sama taiteilija on myös laatinut koko entisen leirin alueen muistoksi valmistuneen konseptin. Stutthof-museo kattaa osan entisestä keskitysleiristä. Sen nykyinen pinta-ala on 20 ha (vuoden 1944 loppuun mennessä leirin pinta-ala oli noin 120 ha). Esteettömällä alueella on säilynyt useita rakennuksia ja jäänteitä, jotka vahvistavat alueen traagista menneisyyttä. Alueella on säilynyt useita puisia vankiparakkeja vuosilta 1939-1940, entinen hallintorakennus, puutarha- ja kasvihuonealueita, komendantin huvila, krematori ja kaasukammio. Suurin osa entisen leirin infrastruktuurista kuitenkin joko tuhoutui tai purettiin pian sodan jälkeen, koska alueella ei ollut laillista omistajaa. Vierailijat voivat mennä leirin hallintorakennuksessa olevaan elokuvateatteriin, jossa esitetään ensisijaisesti neuvostoliittolaisia ja puolalaisia dokumentteja & uutiskatsauksia vuosilta 1945-1946. Stutthofin leirin historiaa ja sen vankien elämää dokumentoivat pysyvät ja väliaikaiset näyttelyt ovat esillä alkuperäisissä leirin jälkeisissä rakennuksissa. Reitti on lisäksi merkitty useilla historiallisilla tauluilla, joissa on arkistokuvia. Siellä on myös pysyviä näyttelyitä, joissa on videoita ja esineitä: leirielämän esineitä, laittomasti valmistettuja esineitä, vankien luomia laittomia taideteoksia (piirroksia, kuvia, muotokuvia, koristearkkuja, sormuksia, sinettejä, ristejä) ja sodanjälkeisiä taideteoksia, omistettuja Stutthofin uhrien muistolle. Siten museo pyrkii suojelemaan ja tutkimaan leirin perintöä ja saamaan kävijät tietoisiksi sodan julmista ja epäinhimillisistä vaikutuksista. WOLFSSCHANZE -HITLERIN SUDENPESÄ. NÄE OPERAATIO VALKYYRIAN 20.7.1944 TODELLISET TAPAHTUMAPAIKAT! Sudenpesä oli koodinimi, jota käytettiin Hitlerin Itä-Preussissa sijainneesta päämajasta toisen maailmansodan aikana. Päämajan jäännökset sijaitsevat nykyisen Puolan alueella lähellä Kętrzynia (saks. Rastenburg). Tällä hetkellä Adolf Hitlerin entinen päämaja on museo, ja se on ollut vierailijoille avoinna vuodesta 1959. Alue on nykyään suosittu matkailukohde jossa käy vuosittain 300.0000 vierailijaa. Sudenpesällä asiantuntija oppaamme on sotahistorioitsija Jarek "Jussi Jurkka" Torunin / Thornin yliopistosta. Paikallisena Rastenburgissa asuvana hän on yli 50 vuoden ajan tutkinut Wolfsschanzen aluetta ja sen historiaa paikanpäällä, sekä Saksan, Puolan ja Venäjän arkistoissa. Puolalaisen sotahistoroitsijan opastama kierros auttaa sinua ymmärtämään paikkaa paremmin, ja saamaan ainutlaatuista sekä mielenkiintoista tietoa historiasta, rakennelmista ja Sudenpesässä tehdyistä päätöksistä. Saksankielinen opastus suomennetaan. Jo 16 vuoden ajan hänen osin humoristisella oteellaan vetämät noin 45 Sudenpesän kierrosta ovat saavuttaneet suurin suosion asiakkaidemme keskuudessa. Kierroksen päätteeksi voit ostaa hänen faktan täytteisen saksankielisen kirjansa Wolfsschanzen historiasta. Sudepesää laajennettiin jatkuvasti vuosina 1941-44. Rakennustyömaalla oli koodinimi "Chemische Werke Askania". Se koostui lopulta 40 asuin-, talous- ja hallintorakennukesta, 80 bunkkerista ja noin 100 puukasarmista tai parakista. Seitsemän massiivista ja 40 kevyttä teräsbetonibunkkeria. Suurimpien bunkkerien seinät olivat jopa 6 metriä paksut ja katot 8 metriä paksut. Ne tehtiin teräsbetonista. Päämaja toimi melkein kuin omavarainen kaupunki. Sillä oli energiaverkko omilla varageneraattoreineen, lämmitys-, vesi-, viemäri- ja tietoliikenneverkko sekä jätevedenpuhdistamo. Lukuisat ilmatorjunta-asemat tarjosivat suojaa ilmahyökkäyksiä vastaan. Berliiniin ja kaikkiin rintaman sektoreihin oli jatkuva radio- ja puhelinyhteys. Päämajaan johtaen kolme sisäänkäyntiä, joita vartioivat vartijat. Alueella oli myös 2 lentokenttää ja sinne johti junanrata. Organisaatio Todt alkoi rakentamaam päämajaa vuoden 1940 loppusyksystä, operaatio Barbarossaa varten. Rakennustyöt kestivät käytännössä vuoden 1944 loppuun asti. Autotiet tehtiin asfaltista, betonista ja mukulakivistä ja jalankulkutiet kovettuneesta hiekasta. Joidenkin bunkkerien seinät peitettiin kipsillä, johon oli sekoitettu ruohoa ja merilevää. Koko asuinalue oli huolellisesti naamioitu. Rakentamisen aikana olemassa olevia puita yritettiin säilyttää ja puuston mahdolliset häviöt peitettiin pylväisiin kinnitetyillä lehtiä jäljittelevällä neulamaisilla verkoilla. Päämajan alue oli huolellisesti naamioitu ilmatiedusteluja vastaan, mukaan lukien: Bunkkerien ja suojien päälle asennettiin keinotekoisia puita ja pensaita, joiden päälle vedettiin tekolehdillä varustetut verkot, joiden väri vaihtui vuodenaikojen mukaan. Sisätiet ja suoraan suojille johtavat tiet valaistiin purppuranvärisillä sähkölampuilla, mikä vaikeutti tunnistamista ilmasta. Kaikki tiet ja polut oli peitetty naamiointiverkoilla. Verkot tehtiin langasta, johon oli sidottu muovinpalat, jotka jäljittelivät lehtiä ja neuloja, jotka olivat tulenkestäviä. Verkot asetettiin puista suojiin venytettyihin lankoihin ja puiden väliin. Verkot vaihdettiin usein. Jotkut rakennukset oli peitetty erityisellä kipsilaastilla, joka näytti puunkuorelta ja palamattomien naamiontiverkkojen lisäksi ruohoa, sammalta tai pensaita kasvoi kattojen päällä, joten alue oli mahdoton havaita ilmasta. Maakerroksella peitettyjen rakennusten katot olivat kasvaneet ruohoa ja nuoria puita. Aluetta suojelivat lisäksi järvet ja suot. Lehtimetsät tarjosivat luonnollisen naamioinnin. Naamioinnin tehokkuus tarkistettiin säännöllisesti ilmakuvauksilla. Alue oli ympäröity monimutkaisilla 10 km piikkilangoin vahvistetuilla puolustusrakennelmilla. Metsän rajalla oli muutaman sadan metrin välein useita metrejä 6 metriä korkeita puisia vartiotorneja piilotettuina naamiointiverkkojen alle. Kuivilla alueilla oli myös betonisia raskaskonekiväärisuojia. Sekä 50-150 m leveällä miinakentällä ja kolmella turvallisuusvyöhykkeellä joita vartioi SS-Division "Leibstandarte Adolf Hitler" osastot. Jokainen vyöhyke vaati oman kulkulupansa. Vyöhyke 1 oli tarkoitettu yksinomaan Hitlerin ja hänen lähimpien ja luotettavampien henkilöiden käyttöön. Se sijaitsi Rastenburg-Angelburg rautatien pohjoispuolella. Alue sisälsi Hitlerin ja muiden tärkeiden henkilöiden bunkkereita sekä kasinoita ja teehuoneita. Sen sisäänkäynti oli tiukasti vartioitu. Kaikki vierailijat tarkastettiin huolellisesti. Se oli koko korttelin linnoitettuin alue. Vyöhyke 2 - sijaitsee rautatien eteläpuolella, vyöhykkeellä sijaitsi ilmavoimien, laivaston, ulkoasiainministeriön, varusteluministeriön edustajien esikunta, viestintäkeskus ja huone henkilöstön yhteyshenkilöille. Tässä osassa oli koko päämajan suurin rakennelma, väestönsuoja. Vyöhyke 3 - tietä lähinnä oleva aluella oli vartio- ja ilmatorjunta-asemia. Hitler saapui alueelle ensimmäistä kertaa Barbarossan aattona 21.6.1941 ja poistui sieltä viimeisen kerran 20.11.1944. Sodan aikana hän oleskeli Wolfsschanzessa yli 800 päivää. Tämän jälkeen kenraali Friedrich Hoßbachin 4. armeijan esikunta otti bunkkerit haltuunsa. HITLERIN BUNKKERI Adolf Hitlerin bunkkeri oli korttelien suurin rakennelma (60 x 36 m lisärakennuksineen, itse suojan koko oli 36 x 36 m). Bunkkerissa 8 metriä paksut teräsbetoniseinät ja tunnelijärjestelmä, jonka läpi voi paeta milloin tahansa. Nykypäiviin on säilynyt vain yksi muuri ja lisärakennusten rauniot. Toisin kuin muut pommisuojat, se ei toiminut vain suojana, vaan se oli myös Hitlerin asunto. Siellä oli hänen henkilökohtaiset huoneet (toimisto, makuuhuone, kylpyhuone, pukuhuone jne.) ja huoneet henkilökunnalle, sihteerille, vartioille jne. sekä puhelinvaihde ja lennätin. Lähellä asemaa oli rautatien sivuraide, jolle oli pysäköity Hitlerin erkoisjuna Führersonderzug "Amerika", vuodesta1943 uudella nimellä Führersonderzug "Brandenburg". Yhteensä yli 2100 upseeria, sotilasta ja siviiliä oleskeli pysyvästi Führerin päämajassa. Täällä työskentelivät myös Hermann Göring, Heinrich Himmler, Martin Bormann, Wilhelm Keitel, Joseph Göbbels, Dr. Fritz Todt, Albert Speer. Wehrmachtin komentajien lisäksi paikalla oli myös NSDAP:n korkea-arvoisia edustajia. 20.7.1944 ATTENTAATIN NÄYTTELY Heinäkuun 20. päivän salaliitto oli vakavin kansallissosialistisen Saksan aikana tehty vallankaappausyritys, ja sen taustalla oli useita korkea-arvoisia upseereita ja virkamiehiä. Salaliitto huipentui attentaattiyritykseen, jossa Stauffenbergin tehtävä oli viedä kaksi yhden kilon painoista räjähdettä laukussaan Hitlerin pitämään kokoukseen Itä-Preussissa sijaitsevaan Sudenpesään. Attentaatin neuvotteluparakki on jälleenrakennettu, ja se esittelee tapahtumaa, Stauffenbergia ja salaliittolaisia laajemmin. Nähtävillä on parakin sisustus ennen pommiräjähdystä, ja karttoilla varustetun pöydän ympärillä on mallinuket, jotka kuvaavat kaikkia historiallisen kokouksen osallistujia, jotta kävijät saavat vaikutelman kuin olisivat historian silminnäkijöitä. Usein väitetään virheellisesti, että kokouksen piti todellakin tapahtua yhdessä alueen bunkkereista. Jos yksi kilo räjähteitä olisi räjähtänyt bunkerissa, kaikki paikalla olleet olisivat varmasti kuolleet. Heinäkuusta 1944 lähtien tiedotustilaisuudet oli pidetty parakissa, josta Stauffenberg tiesi jo osallistuttuaan tiedotustilaisuuksiin 6. ja 15. heinäkuuta 1944. Kokouksen oli määrä alkaa klo 13.00, mutta sitä siirrettiin Benito Mussolinin iltapäivällä saapumisen johdosta alkavaksi puoli tuntia aikaisemmin eli klo 12.30. Stauffenberg sai kuulla kellonajan muuttuneen vasta klo 12.20, joten hänelle tuli kiire mennä virittämään pommi valmiiksi. Suunniteltu salamurhayritys uhkasi epäonnistua, koska aluksi ei näyttänyt olevan mahdollisuutta aktivoida kahden räjähteen aikasytyttimiä siihen mennessä. Stauffenberg meni Sudenpesään yhdessä luutnantti Werner von Haeften kanssa ja pyysi päästä jonnekin siistiytymään ennen kokouksen alkamista. Siksi ennen raporttinsa antamista Hitlerille Stauffenberg teeskenteli, että hänen täytyi vaihtaa paitansa kuumana kesäpäivänä. Haeften kantoi salkussaan kahta pakkausta, jotka sisälsivät kemialliset aikasytyttimet, joista jokaisessa oli yksi kilogramma brittiläistä muoviräjähdysainetta (Plastik W). Stauffenberg ja von Haeften alkoivat virittää kaksi kappaletta räjähteitä, joiden paino oli yhteensä kaksi kiloa. Von Haeftenin avustuksella Stauffenberg murskasi pihdeillä kynäsytyttimen pään, joka oli työnnetty ruskeaan paperiin käärittyyn 1 kilogramman painoiseen muoviräjähdysainekappaleeseen. Kynäsytytin koostui ohuesta kupariputkesta, joka sisälsi kuparikloridia, jonka kului noin kymmenen minuuttia, jotta se söisi hiljaa langan läpi pitäen lyöntitappia iskukorkista. Mutta koska kersantti Werner Vogel häiritsi heitä ja käski Stauffenbergiä kiirehtimään, hän pystyi aktivoimaan vain toisen kahdesta paketista, jotka sisälsivät yhden kilogramman räjähteitä. Sitten hän teki ratkaisevan virheen: Sen sijaan, että olisi laittanut toisen paketin salkkuun ensimmäisen kanssa ilman viritystä, hän ojensi toisen paketin Haeftenille, jolla ei ollut pääsyä kokoushuoneeseen. Tämän laiminlyönnin seurauksena räjähdyksen vaikutus pysyi rajallisena. Stauffenberg asetti pommin salkkunsa sisään ja meni majuri Ernst John von Freyendin tietämättä neuvotteluhuoneeseen, jossa oli Hitler ja 20 upseeria. Stauffenberg sijoitti salkun kokoushuoneeseen tammisen kartapöydän alle Hitleriin päin suunnatuna, reilun metrin päähän Hitleristä. Sen jälkeen kun kemiallisen nallittimen happokapseli oli tuhoutunut, oli jäljellä vain noin 10 minuuttia, kunnes laukaisutappi laukaisisi räjähdyksen. Kuumalla säällä tosin pommi saattoi räjähtää myös ennen aikojaan. Stauffenberg kuiskasi vieressä olevalle upseerille, että hänen täytyi käydä soittamassa puhelu Berliiniin esikuntaan. Stauffenbergin poistuttua paikalta eversti Heinz Brandt potkaisi vahingossa laukun kumoon. Brandt nosti laukun ylös, mutta siirsi sen Hitlerin jaloista sivuun tammipöydän paksun tukijalan taakse. Stauffenberg poistui ulos Sudenpesästä kello 12.40 ottaen samalla autokyydin yhdessä luutnantti von Haeftenin kanssa. Kello 12.42 pommi räjähti juuri kun Stauffenberg ja von Haeften olivat istuneet autoon. Stauffenberg käski kuljettajaa ajamaan Rastenburgin Wilhelmsdorfin lentokentälle joka sijaitsi noin kahdeksan kilometrin päässä. Klo 13.15 Stauffenberg ja Haeften lensivät suoraan Berliiniin, ja olettivat Hitlerin kuolleen. Pommi räjähti kello 12.42. Kevyesti rakennetussa neuvotteluparakissa räjähdyksen aiheuttama paineaalto pääsi poistumaan pääasiassa puulattian ja avoimien ikkunoiden kautta. Attentaatin aikana kokoushuoneessa oli yhteensä 24 henkilöä. Pikakirjoittaja Heinrich Berger, jonka jalat repeytyivät irti räjähdyksessä, ja hän kuoli samana iltapäivänä. Kahdestatoista muusta vakavasti haavoittuneesta Eversti Heinz Brandt ja Kenraali Günther Korten kuolivat vammoihinsa seuraavana päivänä, ja Kenraali Rudolf Schmundt kuoli 1. lokakuuta 1944. Loput yksitoista läsnäolijaa loukkaantuivat lievästi, mukaan lukien Hitler ja Kenraali Adolf Heusinger. Pommin räjähdyshetkellä Kenraali Heusinger esitteli Hitlerille tilannetta kaukana Neuvostoliiton pohjoisrintamalla jonka takia molemmat miehet melkein makasivat suuren karttapöydän päällä, kun räjähdys tapahtui. Pöydänjalusta ja massiivitamminen pöytälevy suojasivat Hitleriä suurelta osin räjähdyksen suorilta vaikutuksilta. Hän kärsi vain vähäisiä vammoja mustelmien, hankausten ja tärykalvojen repeytymisen muodossa. Jo kahden tunnin kuluttua räjähdyksestä hän oli vastaanottamassa Mussoliinia. Parakissa on näyttely joka esittelee Stauffenbergia ja salaliittoa laajemminkin. 20.07.1944 ATTENTAATIN MUISTOMERKKI Parakin rauniolla, jossa Stauffenbergin pommiattentaatti tapahtui 20.7.1944 on myös muistomerkki jossa on seuraava teksti: Stauffenbergille, ja kaikille niille jotka nousivat kansallissosialistista diktatuuria vastaan ja maksoivat siitä hengellänsä. 20. heinäkuuta 1992, Hitlerin salamurhan vuosipäivänä, paljastettiin muistolaatta Claus von Stauffenbergin kunniaksi. Muistolaatan paljasti Saksan liittotasavallan Puolan suurlähettiläs Dr. Franz Berteli. Myös Stauffenbergin kolme poikaa oli läsnä muistoseremoniassa. Pääset Herman Göringin bunkkerin sisätiloihin, joissa on nähtävillä uusi näyttely. Herman Göringin Teehaus. Uusi interaktiivinen näyttely "Terrorin aika 1939 - 1945" on multimedianäyttely sodan traagisista seurauksista. Se näyttää natsismin syntymän ja Kolmannen valtakunnan nousun, Adolf Hitlerin valtaannousun, Hitlerin ulkopolitiikan, Tsekkoslovakian ja Itävallan alueiden liittämisen, Molotov- Ribbentrop-sopimus, ensimmäisten keskitysleirien luominen, juutalaisten vainoaminen ja lopuksi sodan puhkeamisen ja sen julmuuden laajuuden eli uhrit, holokausti, tuho. Näyttelyn loppu on polku voittoon, eli maailman sotilaallisia operaatioita käsittelevä näyttelyn osa "The Battle of the Atlantic", taistelut Pohjois-Afrikassa, Pearl Harbor, USA:n ja Japanin sotaan liittyminen, rintaman avaaminen Euroopassa - liittoutuneiden maihinnousu Normandiassa. Saksalaiset räjäyttivät rakennukset yöllä 24.–25.1.1945 puna-armeijan lähestyessä. Hitlerin mielestä päämaja oli liian arvokas jätettäväksi ehjänä venäläisten käsiin. Yksittäisten bunkkerien räjäyttämiseen uskotaan käyttäneen jopa 8 tonnia räjähteitä. Vain osa rakennuksista on säilynyt tähän päivään asti, osa paremmassa, osa huonommassa kunnossa. Kuvassa viestikeskus. Vuonna 2018 parakki n:ro 4 modernisoitiin ja muutettiin elokuvahuoneeksi sekä aseiden ja kranaattien näyttelysaliksi. Elokuvateatterissa esitetään 25-minuuttinen Adolf Hitlerin päämajan historiaa esittelevä elokuva "Wolfsschanze -Sudenpesä". Elokuvasta esitetään kolme kieliversiota: puola, englanti ja saksa. Elokuvateatterin näyttely sisältää: mm. Puolan, Saksan ja Neuvostoliiton armeijoiden 2.maailmansodassa käyttämiä aseita, käsikranaatteja, panssarintorjunta-aseita ja pistimiä. Matkamuistomyymälöissä on on myynnissä paitoja, lippiksiä, mukeja ym. PUOLALAISTEN MIINANRAIVAAJIEN MUISTOMERKKI Puolan armeijan pioneerit ja saksalaiset sotavangit raivasivat vuosina 1945–1956 aluetta ympäröiviltä laajoilta (noin 10,2 km pitkä, 80–200 m leveä) miinakentiltä n. 80 845 miinaa joista 2/3 oli metsäisellä alueella ja 1/3 avoimessa maastossa. Miinaeste koostui jalka- ja panssarimiinoista (1/4 kaikista). Yleisimmät miinat olivat S-tyypin miinat, Springmine S-35, Stockmine, Schutzmine, TMi-42 ja RMi-43. Miinatiheys oli erittäin korkea, jalkaväen oli käytännössä mahdotonta kulkea 100-130 metrin matkaa astumatta miinan päälle. Osa miinoista oli purkamattomia, ja lasipakkauksissa olevia miinoja ei voinut havaita ilaitteiden avulla. Tämä teki miinanraivauksesta erittäin vaarallisen, ja siinä tapahtui kuolemia ja vakavia vammoja. Näistä syistä miinakentän poistamiseen käytettiin räjähteitä. 3 puolalaista pioneeria ja 22 saksalaista sotavankia menetti henkensä miinanraivauksessa. Alueella on yhdessä parakissa myös Varsovan kansan nousua 1944 esittelevä näyttely. Alueeseen voi tutustua myös kierroksella erilaisten sotilasajoneuvojen kyydissä. Historiallisia ja opetuksellisia kierroksia, korttelin toiselle turvavyöhykkeelle, jossa voit matkustaa ajassa taaksepäin, nähdä massiivisia bunkkereita ja kulkea vanhoja Saksan aikaisia kulkuteitä. Ajelujen aikana voi ottaa kuvia ja videoita. Ehdotettu reitti kestää noin 25 minuuttia, sisältäen bunkkereissa vierailun. Hinnat 10 € ylöspäin. Ajoneuvoina: Entisen SS Sicherheistdienstin hotellin alakerran autotallista löytyy nykyään ravintola ja yleisö wc:t. Ulkoterassi tarjoaa mainion mahdollisuuden levähtää tutustumiskieroksen jälkeen kylmän oluen äärellä. Ravintolan sisällä kannattaa piipahtaa katsomassa uusi pieni näyttely, jossa on alueelta löytynyttä sodan aikaista saksalaista esineistöä. Grillikioski terasseineen tarjoaa jos on jo auki "Puolan armeijan" hernekeittoa soppatykistä, grillimakkaroita, porsaanpihvejä, kahvia, kylmiä juomia ja jäätelöä. Lisäksi vastapäätä parkkipaikan laidalla on uusi kahvila-bistro terasseineen. RASTENBURGIN LENTOKENTTÄ Tämä historiallisesti merkittävä lentokenttä sijaitsee 4 km päässä Rastenburgista ja Wolfsschanzesta. Lentokenttä rakennettiin alun perin urheiluilmailun käyttöön 1935. Hitlerin Wolfsschanze -Sudenpesän rakentamisen aikana 1940-1941 laajennettiin lentokentän betonipintaisia kiitoratoja jotta myös Ju-52 matkustajakone ja nelimoottorinen Focke-Wulf 200 pystyisivät laskeutumaan sinne. X-muoto on näkyvissä tähän päivään asti. Alueelle rakennettin yli 200 rakennusta: bunkkereita, parakkeja, voimalaitos, rautatieasema ym. Hitlerin lentäjän Hans Bauerin mukaan kentällä oli jopa 20 konetta aina valmiina Hitlerin ja päämajan korkeiden upseerien käyttöön. Helmikuun 8. päivänä 1942 Valtakunnan rakennusorganisaation Todtin perustaja tohtori Fritz Todt kuoli onnettomuudessa kentällä hänen koneensa syöksyttyä nousun jälken selittämättömästä syystä maahan. Claus Schenk Graf von Stauffenberg käytti lentokenttää 20.7.1944 tehdyn salamurhayrityksen aikana He-111 koneensa laskeutuessa aamullapäivällä klo 10.10, että paluulennolla lähtiessän klo 13.15 Berliiniin uskoen Hitlerin olevan kuollut. Hitler lensi viimeisen lennon täältä 20.11.1944. Saksalaiset räjäyttivät 24.1.1945. lentokonehallit ja rakennukset käytämällä 12 tonnia räjähteitä. Puna-armeijan joukot saivat lentokentän taisteluitta haltuunsa kaksi päivää myöhemmin. Neuvostoliittolaiset käyttivät kenttää vuoden 1945 aikana, ja luovuttivat lentoaseman myöhemmin puolalaisille. Puolalaisilla kesti 10 vuotta löytää ja purkaa 54 000 miinaa kentän ympäristöstä.
HEILIGENLINDEN LUOSTARIN KIRKKO Pienessä Heiligenlinden kylässä (puol. Swieta Lipka) Masuriassa synkkien metsien ja järvien ympäröimänä, tunnetaan aarteestaan barokkikirkkosta ja luostarista jotka rakennettiin 1600-luvun lopulta 1700-luvun alkuun. Nykyinen julkisivu on peräisin vuodelta 1730. Sisäpihan pääportti on seppien Johannes ja Christoph Schwarzin taontataidon mestarinäyte. Ristikäytävää koristaa tirolilaisen kuvanveistäjä Christoph Perwangerin 44 veistosta.
Kirkkosalin kattoa koristavat taiteilija Mathias Meyer 1722-1737 maalamat freskot. Kirkko on koristeltu barokkikirkkojen tapaan kauttaaltaan hengeä salpaavan loistokkaasti lukuisin veistoksin ja maalauksin. Urut rakensi vuosina 1719-21 Preussin kuninkaan hoviurkumestari Johann Josua Mosengel Königbergistä. Kirkko on merkittävä katolilaisten pyhiinvaelluspaikka. BARTOSSEN SAKSALAINEN SOTILASHAUTAUSMAA Vuonna 1990 kunnostettu hautausmaa on entisten Itä-Preussin ja Bialystokin alueella kaatuneiden sotilaiden kollektiivinen hautausmaa. Noin viiden hehtaarin tontti sijaitsee tasangolla ja sinne pääsee portaita pitkin. Hautausmaan ääriviivat ja reititys upottavat sen harmonisesti ympäröivään maisemaan. Aidan rakentamisessa käytetyt luonnonkivet muistuttavat Itä-Preussin arkkitehtuuria. Symboliset ristit merkitsevät toisessa maailmansodassa kuolleiden hautakiviä. Hautausmaalle vievällä tiellä on "hiljainen vyöhyke", josta näkyy kolme suurta puuristiä, jotka näkyvät kaukaa. Niitä kutsutaan "Itä-Preussin Golgataksi", ja ne ovat sotahautausmaan määrittelevä piirre. Ensimmäiset 83 tänne haudattua vainajaa olivat peräisin ensimmäisen maailmansodan Masurian talvitaisteluista. Sen jälkeen tänne tuotiin noin 17.900 toisessa maailmansodassa kuollutta. Vuonna 2017 hautausmaalle siirrettiin 2974 vainajaa (entisiä sotavankeja ja siviilejä, mukaan lukien sairauksiin ja nälkään kuolleet saksalaiset naiset ja lapset) Neuvostoliiton sotavankileirin hautausmaalta Thornin kaupungista Pommerista Länsi-Preussista. Tämä tarkoittaa, että sinne on nyt haudattu yli 20 000 kuollutta. Toisessa maailmansodassa kuolleiden sotilashautojen lohkot on merkitty symboliryhmillä ja nimillä graniittipylväissä. 5 hehtaarin hautausmaata ympäröi luonnonkivimuuri ja polku.
KAUNASIN IX LINNOITUS JA KAUNASIN KESKITYSLEIRIN MUISTOMERKKI1800 luvulla Tsaarinvallan aikoihin Kaunasista tehtiin linnake lännestä tulevien hyökkäysten varalta ja kaupungin ympärille rakennettiin yhdeksän linnoitusta, jotka ensimmäisessä maailmansodassa osoittautuivat käyttökelvottomiksi vanhentuneen tykistön takia. Näistä parhaassa kunnossa on linnoitus numero 9, IX Fortas. Linnoituksesta tuli toisen maailmansodan johdosta juutalaisten joukkomurhan symboli, sillä sen myöhempi käyttötarkoitus oli Kaunasin ghetton puhdistaminen. Natsimiehityksen aikana yli 50.000 henkeä teloitettiin täällä. Yhdeksäs linnoitus on yksi Kaunasin puolustuslinnoituksista ja valtion suojelema historiallinen ja arkkitehtoninen muistomerkki. Yhdeksännen linnoituksen muistomerkki on liettualaisen kuvanveistäjä Alfonsas Vincentas Ambraziūnasin suunnittelema 32 metriä korkea kolmen veistoksen muistomerkki, joka paljastettiin vuonna 1984. Se on muistomerkki yhdeksännen linnoituksen, natsien juutalaisten teloituspaikasta. Linnoituksessa tehtyjen joukkomurhien uhrien joukkohautauspaikka on nurmikenttä, jota leimaa yksinkertainen mutta rehellisesti muotoiltu useilla kielillä kirjoitettu muistomerkki. Siinä lukee: "Tämä on paikka, jossa natsit ja heidän avustajansa tappoivat noin 45 000 juutalaista Liettuasta ja muista Euroopan maista.
OLSZTYN / saks. ALLENSTEIN 175.000 as. Yli 650 vuoden olemassaolonsa aikana se on muuttanut kansallista asemaansa, ja etniset, kulttuuriset ja uskonnolliset vaikutteet ovat törmänneet sen alueella. Kaupungin kiehtovaan historiaan tutustuminen auttaa meitä ymmärtämään paremmin sen modernin monimutkaisuuden mosaiikkia. Se on kaupunki, jolla on sielu, jossa historia ja nykyaika kietoutuvat yhteen. Saksalainen ritarikunta perusti kaupungin 1340 luvulla. Puna-armeijan saadessa kaupungin haltuunsa 20.1 1945 alkoi Allensteinin synkin aika, kuukausia kestäneiden raiskauksien, ryöstelyjen, joukkomurhien ja tuhopolttojen aalto joissa yli 1000 rakennusta tuhoutui. Puna-armeijan sotilaat mm. murhasivat sairaaloiden (myös polttamalla elävältä) potilaat ja henkilökunnan. Puolalaiset ovat restauroineeet Vanhan Kaupungin taidolla. Sodassa pahasti vaurioitunut kaupungin ydinkeskusta rakennettiin huolellisesti uudelleen. Torin ympärillä on vanhoja kaupunkitaloja tyypillisine pelihalliineen. Kun tutkit aluetta, kohtaat viehättäviä kahviloita ja kauppoja, jotka sopivat täydellisesti paikallisten makujen nauttimiseen tai ainutlaatuisten matkamuistojen poimimiseen. Aukio ei ole vain visuaalinen juhla; se toimii myös paikallisten tapahtumien ja festivaalien keskuksena, joten se on vilkas kohtauspaikka sekä paikallisille että turisteille. Täällä ja Staromiejska-promenadilla on useita ihania kauppoja, kahviloita ja ravintoloita. 1600-luvulta peräisin oleva vanha kaupungintalo tuhoutui sodassa ja rakennettiin myöhemmin uudelleen alkuperäisen mukaiseksi. Kapeat kadut, tunnelmalliset kahvilat, tyylikkäät asuinrakennukset ja viheralueet ympärillä kutsuvat kävelemään ja tutkimaan. Olsztynin vanhakaupunki voi valloittaa monien turistien sydämen. Mukulakivikatuja kävelemällä pääset sen keskipisteeseen. Goottilainen monumentti koristaa myös Vanhankaupungin toria. Se on Vanha kaupungintalo, jonka vanhin siipi rakennettiin 1400-luvun lopulla ja kunnostettiin eri muotoon tulipalon jälkeen vuosina 1623-24. Natsivallan aikana rakennus oli Hitlerjugendin päämaja. Kun puna-armeija valtasi kaupungin vuonna 1945, vanha kaupungintalo poltettiin. Rakennus rakennettiin uudelleen vuosina 1946-1949, mutta siitä puuttui torni ja muut tyypilliset arkkitehtoniset elementit. Nämä kunnostettiin vasta vuosien 1996–2003 yleisen remontin yhteydessä. Etenkin eteläsiiven julkisivuun sijoitetut aurinkokellot herättävät turistien huomion. Nykyään koko rakennus on kaupunginkirjaston käytössä. Historiasta kiinnostuneille aukio on täynnä sen menneisyyttä kertovia laattoja ja monumentteja, jotka tarjoavat näkemyksiä tämän viehättävän kaupungin kehityksestä. Torialuetta ympäröi kaikilta neljältä sivulta XVII ja XVIII vuosisadan vuokratalojen julkisivu (kolmella sivulla on pelihallit). Vanhaa kaupungintaloa vastapäätä on kuuluisan saksalaisen arkkitehdin Erich Mendelsohnin (1887-1953) syntymäpaikka. Muistolaatta muistuttaan modernin rakentamisen pioneerista. Toisen maailmansodan aiheuttamien tuhojen jälkeen nämä talot rakennettiin uudelleen eri muotoisiksi ja yleensä niitä korotettiin toisella kerroksella, mikä antoi niille barokkityylisiä piirteitä. Vanhankaupungin rakennusten nuorin osa on vuonna 2002 rakennettu tyylitelty kerrostalokokonaisuus Kalatorin läheisyydessä. Kalatorilla on muistomerkki kaupungin suojeluspyhimykselle Pyhälle Jaakobille. Aukio on usein täynnä katutaiteilijoita ja muusikoita, joten se on ihanteellinen paikka rauhallisiin iltapäiviin. Aukiolla on lukuisia kahviloita ja ruokapaikkoja, joten vierailijat voivat nauttia kupin kahvia tai ateriansamalla ihaillen vilkasta ympäristöä. Missä muualla voit pysähtyä? Varmasti Korkeassa portissa, joka rakennettiin 1300-luvun lopulla, ja jota alun perin kutsuttiin Yläportiksi. Korkea portti on sisäänkäynti Olsztynin vanhankaupungin kävelykeskustaan. Portin korkeus on 23 m ja alkuperäiset goottilaiset seinät 18,6 m. Sekä portti että sen ulkorakennus on päällystetty harjakatolla. Se on ainoa säilynyt portti, joka on osa kaupungia aikaisemmin ympäröineestä keskiaikaisesta linnoituksesta. Rakennus toimi vuosisatojen ajan ensisijaisena puolustus- ja tarkkailutehtävänä. Se järjestettiin myös tullitarkastuspisteeksi kaupunkiin tuleville ihmisille. 1800-luvun jälkipuoliskolla siinä toimi vankila ja nykyään sieltä löytyy hotelli. Kaupungin maamerkkejä ovat linna, Pyhän Jaakobin kirkko ja Vanhakaupungin portti. Muita nähtävyyksiä ovat mm. keskiaikaiset kaupungin muurit, ja goottilainen Vanha raatihuone.
ALLENSTEININ LINNA Goottilainen linna on Warmian ja Mazurian pääkaupungin vanhin ja vaikuttavin monumentti. Linna oli vuosisatojen ajan kaupungin sydän, joka kehittyi sen varjossa. Aikoinaan Nikolaus Kopernikuksen koti, nyt Warmian ja Mazurian museon toimipaikka. Sen huoneet ja piha ovat avoinna vierailijoille. Ermlandin Tuomiokapitoli rakenutti 1347, 100 km Königsbergistä etelään Alle-joen (puol. Lyna) varteen linnan. Tämä tiilirakennelma rakennettiin joen mutkaan vuonna 1334 perustetun maapuisen vartiotornin tilalle. Alun perin linna koostui vain yhdestä, pohjoissiivestä, joka valmistui 1300-luvun jälkipuoliskolla. Eteläosa, jossa on massiivinen 30 metriä korkea pyöreä torni, rakennettiin 1400-luvun puolivälissä. Alusta alkaen se palveli puolustustarkoituksessa, mutta siellä oli myös kapitulin kassa. Nykyään rakennus koostuu kahdesta goottilaisesta siivestä, jotka on yhdistetty joen puolelta puolustusmuureihin ja myöhäisbarokkiin, jonka läpi kulkee sisäänkäynti sisäpihalle. Museon arkkitehtuuri itsessään on näkemisen arvoinen, ja sen vaikuttavat tornit ja viehättävät sisäpihat tekevät siitä täydellisen paikan valokuvauksen ystäville. Olsztynissa oleskelusi aikana olisi sääli, jos et vieraile Nikolaus Kopernikuksen luona. Kuusi vuosisataa sitten Nikolaus Kopernikus saapui kaupunkiin. Pian tämän jälkeen hän kirjasi Allensteini linnan kammioon johtopäätöksiä, joita hän oli tehnyt taivaanhavainnoistaan. Loput, kuten tiedämme, on historiaa. Linnassa eli vuosina 1416-21 saksalainen tähtitieteilijä Nikolaus Kopernikus. Allensteinin linnassa tähtitieteilijä kirjoitti kaksi ensimmäistä lukua "De revolutionibus orbium coelestium". Linnan museon Kopernikus huoneen seinällä on nähtävissä Kopernikuksen alkuperäisiä tähtitieteellisiä piirustuksia ja laskelmia. Museossa on muun muassa tähtitieteilijälle omistettu pysyvä elämäkertanäyttely, joka on esillä hänen entisessä kammiossaan. Tähtitieteilijän kuuluisa tähtitieteellinen pöytä on kuitenkin epäilemättä arvokkain "Copernicana"-näyttelyistä. Linnan luostarin seinille piirrettyä pöytää käytettiin auringon havainnointiin sekä kevät- ja syyspäiväntasausten määrittämiseen. Esine, joka on todella ainutlaatuinen maailmassa – ainoa säilynyt instrumentti, jonka suuri tiedemies on itse valmistanut. Ermland-Masurian museossa esillä myös alueen historiaa, ikoneita, taidetta, koruja, astioita ja postimerkkejä ym. Linnan museo on avoinna klo 10-16, (sisäänpääsy klo 15.30 asti). Yksi Allensteinin symboleista - Baba Pruska ("Preussilainen nainen") sijaitsee linnan pihalla. Aivan linnan viereen entisen vallihauta paikalle rakennettiin amfiteatteri, jossa järjestetään kesällä konsertteja ja muita kulttuuritapahtumia. Linnan kupeessa on vuosina 1876-77 rakennettu uusgoottilainen evankelinen Jeesus Kristus Vapahtajan kirkko. Valokuva Kopernikuksesta on pakollinen. Linnan sisäänkäynnin lähellä on tähtitieteilijöiden muistomerkki penkin muodossa. Kopernikus penkki on suosittu Olsztynin asukkaiden ja matkailijoiden keskuudessa. Se paljastettiin osoitteessa ul. Zamkowa vuonna 2003 juhlimaan kaupungin 650-vuotisjuhlaa. Vierailijat voivat istua tähtitieteilijän patsaan vieressä katsoen ylös ja linnaaan päin. PYHÄN JAAKOBIN KATEDRAALI Vanhassakaupungissa on kaupungin vanhin sakraalinen muistomerkki, jota pidetään alueen arvokkaimpana. Kirkon rakentaminen alkoi sen jälkeen, kun Allensteinin kaupunki oli saanut kaupunkioikeudet (1353), ja se valmistui vuonna 1380. Alunperin se oli rakennus, jossa oli kolmi osainen runko ja torni, joiden korkeus vastasi kolmea kerrosta. Sen goottilaisen arkkitehtuurin tunnusomaisia elementtejä ovat muun muassa sen kohtisuorat lasimaalaukset, koristeelliset päädyt, joissa on kärjet, ja rakenteeltaan neliömäinen torni, jota koristavat rapatut sokeat ikkunat. Pääsisäänkäynnin ovaalikaari – goottilaisen arkkitehtuurin tunnusmerkki – ansaitsee erityistä huomiota. 1500-luvulla torni nostettiin seitsemään kerrokseen (tällä hetkellä se on 70 metriä korkea). Basilikaan astuessamme voimme ihailla 1500-luvun holveja. Pyramidikaton ja renessanssilyhdyn rakentamisen jälkeen tornin huippu on 70 metriä. 1700-luvun alkupuoliskolla kirkkoa laajennettiin kahdella kappelilla. Kirkko koki vakavimman tuhon Napoleonin sotien aikaan talvella 1807, kun ranskalaiset miehittivät Allensteinin. Ranskalaiset pitivät katedraalissa venäläisiä sotavankeja, jotka polttivat lämmikkeeksi koko sisustuksen. Kirkko säilyi vakavimmilta tuhoilta 1. & 2.maailmansodan aikana. Kirkon sisätiloissa näkyy mm. renessanssimaalauksella ja goottilaisella säleikköllä koristeltu keskiaikainen tabernaculumi, 1600-luvun marmorifontti, barokkityylinen patsaita ja Warmian arkkipiispojen valtaistuin. Sisäänkäynti kappelissa näet kynttilänjalan, jossa on peuran sarvet. Legendan mukaan metsästäjiä paennut eläin juoksi kirkkoon ja lopetti elämänsä siellä. Arkkitehtonisen loistonsa lisäksi Olsztynin katedraalilla on syvä historiallinen merkitys. Se on todistanut erilaisia historiallisia tapahtumia. Kirkko on avoinna turisteille päivittäin, paitsi silloin, kun jumalanpalveluksia pidetään. Auringon laskiessa vanhankaupungi tori muuttuu viihtyisäksi ympäristöksi, joka on täynnä lämpimiä valoja, jossa voit kokea Olsztynin vilkasta yöelämää. Halusitpa sitten uppoutua paikalliseen kulttuuriin, nauttia upeasta arkkitehtuurista tai vain rentoutua kauniissa ympäristössä, Olsztynin vanhankaupungin tori on pakollinen vierailukohde, joka vangitsee tämän viehättävän kaupungin sydämen. Alueen keittiö on nykyään sekoitus vanhaa puolalaista, masurialaista perinnettä sekä perinteitä Saksasta, Venäjältä ja Ukrainasta. Siinä on runsaasti liha-, kaali- ja perunaruokia sekä jauhopohjaisia ruokia – nyytit ja nuudelit, mm. Warmian Dzyndzałka. Emme voi myöskään unohtaa kaloja, jotka ovat yksi Warmian ja Masurian aarteista. Kaikista lajeista suosituimpia keittiössä käytettyjä kaloja ovat hauki, kuha, ankerias, siika ja ahven. Voit kokeilla juuri valmistettuja paikallisia ruokia kaupungin lukuisissa gastronomisissa paikoissa. Browar Warmia on ainutlaatuinen panimoravintola, joka sijaitsee viehättävällä paikalla Alle-joen varrella Olsztynin sydämessä jossa keskiajalta sijaitsi vanha mylly. Browar Warmia on enemmän kuin pelkkä panimopubi; se on kulinaarinen matka, joka ilmentää Olsztynin rikkaita panimoperinteitä. Se kutsuu vierailijat tutustumaan vaikuttavaan valikoimaan paikan päällä valmistettuja käsintehtyjä oluita, jotka esittelevät paikallisia ainesosia ja innovatiivisia panimotekniikoita. Asiantunteva henkilökunta antaa suosituksia tai jakaa näkemyksiä panimoprosessistaan. Panimon omia oluita mm. Pils 5%, Vehnäolut 5%, Ipa 5%, Irlantilais tyylinen stout 4 %, Belgialaistylinen vehnäolut 5,5 %. Panimoravintolassa on tunnelmallinen kutsuva ja eloisa maalaismainen sisustus. Istutpa sitten baarissa ja nautit tuoreesta tuopista tai syöt mukavan pöydän ääressä, tunnet olosi kotoisaksi. Browar Warmian ruokalista on huolellisesti valikoitu täydentämään sen oluttarjontaa. Ruokalista on monipuolinen sekoitus perinteisiä puolalaisia ruokia ja moderneja kulinaarisia luomuksia, jotka kaikki on valmistettu paikallisista raaka-aineista, kuten runsaat keitot, mehevät liharuoat ja ihastuttavat jälkiruoat. Yhdistä valitsemasi artesaaniolut runsaan aterian kanssa, olipa kyseessä sitten suolainen pierogi tai mehevä grilliruoka. Jokainen ruokalaji on suunniteltu parantamaan makuelämystäsi, ja ne sopivat täydellisesti panimon käsityöoluiden ainutlaatuisiin makuihin. Browar Warmian kokit ovat ylpeitä kulinaarisesta taiteellisuudestaan ja varmistavat, että jokainen ruokalaji on yhtä ikimuistoinen kuin olut, jonka kanssa se tarjoillaan. Vierailu Browar Warmiassa lupaa olla ihastuttava kokemus, joka jättää pysyviä muistoja. Browar Warmia on osoitus Puolan kukoistavasta käsityöolutkulttuurista Yksi Olsztynin kuuluisista alueellisista tuotteista on paikallisessa Kormoran-panimossa valmistettu olut. Perinteisiin resepteihin perustuva pastöroimaton ale on todellinen helmi herkkusuille. Panimolla on tarjolla laaja valikoima olutta klassisista oluista maustetuista oluisiin, eri puolilta maailmaa tulleista resepteistä inspiroituneeseen olueen tai jopa laventeliolueen ilman humalaa. Ihmiset voivat maistella paikallisia oluita lukuisissa Olsztynin pubeissa. Vanhan kaupungin kävelykatujen varrella ovat vilkkaan opiskelijakaupungin baarit, pubit ja ravintolat terasseineen kuten
Higlander viskibaari on yksi Olsztynin kuuluisimmista, se on vanhankaupungin aukiolla ja on ihanteellinen paikka tavata drinkin ääressä, koska siellä on sohvia ja mukavia puukalusteita... siinä on baarin tuntua. Mukavan tunnelman luovat lämmin sisustus, tunnelmallinen musiikki sekä ystävällinen ja ammattitaitoinen palvelu. Highlanerissa voit kokeilla yli 200 erilaista viskiä, BROWAR MIEJSKI OLSZTYN panimon oluita ja omaperäistä ruokaa, joka on valmistettu korkealaatuisista tuotteista. Ruokalistalta löytyy keittoja, salaatteja, pastaa, hampurilaisia ja pihvejä. Lämpimällä ilmalla terassi, joka sijaitsee pubin edessä, vanhankaupungin pääaukiolla. Tämä on paras paikka, josta on unohtumattomat näkymät Olsztynin arkkitehtuuriin. Restaurant Malta Cafe, Karczma Jana, Staromieska, Sioux Classic, Weranda Grill, Restauracja Zamkowa, Pizzeria Diavolino, Yuko Sushi, Via Napoli, Pepperoni Pizza & Pasta, Kawiarna Sarp ja Warka Pub jossa mainio porsaan potka ja A-tuoppi n. 16 €, sekä kaupungin yöelämä: Eufouria Music Club, Club Novo, Club Impuls. Loft 2.0 Olsztyn Restaurant sijaitsee vanhan kaupungin sydämessä, ja sen terassilta voi ihailla Olsztynin linnaa. Ravintolassa tarjoillaan puolalaista ruokaa uusina versioina, joissa on ripaus modernia. Kokki Magda käyttää luonnollisia ja ekologisia tuotteita. Tutustu ravintolan ainutlaatuiseen tunnelmaan, jossa tarjotaan Olsztynin parasta ruokaa. Ruoka valmistetaan tuoreista paikallisista raaka-aineista ja niiden maku on ainutlaatuinen. Takaavat, että kukaan ei poistu ravintolasta nälkäisenä. Ravintolasta löydät laajan valikoiman liharuokia, herkullisia keittoja, vastaleivottua pizzaa ja maukkaita kasvisruokia. Näin monipuolisesta ruokalistasta jokainen löytää jotain itselleen. Listalla mm. Ruokailu 4 hengelle: porsaanpotka, porsaankylkeä, sipulirenkaat, pihviperunat, BBQ-kastike 1400g + 3l olut 220 zl / 54 €, Porsaankylkeä XL BBQ-kastikkeessa, paistettua kaalia, paahdettuja perunoita (750 g) 59,00 zl/ 14,70 €, Porsaan sisäfilettä pekonissa, kantarellikastikkeella, marinoituja porkkanoita, paahdettuja perunoita (540 g) 58 zl/ 14,50 €. CESKA REPUBLIC hospoda ravintola on tunnettu kutsuvasta tunnelmastaan ja herkullisista ruoistaan, jotka esittelevät tšekkiläisen gastronomian parhaat puolet. Sisätiloissa on lämmin ja maalaismainen muotoilu, joka muistuttaa klassisia tšekkiläisiä olutsaleja, joissa asiakkaat voivat nauttia ateriansa puisten palkkien ja viehättävän sisustuksen ympäröimänä. Laaja olutvalikoima täydentää ruokaa täydellisesti, ja tarjolla on sekä paikallisia oluita että tuontisuosikkeja, jotka varmasti miellyttävät jokaista oluen ystävää. Hanassa on neljää tsekkiolutta 0,5 l 4,25 € ja pullossa vielä 20 tsekkiläista ja slovakilaista olutta 0,5 l 4,50 €. Ruokalistalta löytyy perinteisiä tsekkiläisen keittiön herkkuja kuten kanakeittokeitto 6 €, gulassi 11,70 €, porsanpotkaa 12,20 € ym. Lisäksi hyvä valikoima määriläisiä viinejä. Olsztynin sydämessä Kalatorilla sijaitseva ravintola Méxicana Food & Music Bar on eloisa kohde, joka vangitsee meksikolaisen kulttuurin olemuksen suussa sulavan keittiönsä ja eloisan tunnelmansa kautta. Se on enemmän kuin pelkkä ravintola; se on paikka, jossa perinteisten meksikolaisten ruokien aromit sekoittuvat elävän musiikin ääniin luoden unohtumattoman kokemuksen niin paikallisille kuin turisteillekin. Jos olet meksikolaisen keittiön ystävä, tule tänne. On aika kokeilla maukkaita fajitasia, chiliä ja chili con carnea. Aitoja tacoja, enchiladoita ja guacamolea sisältävä ruokalista vie sinut matkalle Meksikoon, jolloin voit nauttia rikkaista makuista, jotka määrittelevät tämän rakastetun keittiön. Tämän ravintolan kodikas ilmapiiri saa vierailijat rentoutumaan ja viihtymään. Saavu aikaisin viikonloppuisin varmistaaksesi hyvän paikan, sillä paikka voi olla melko täysi viikonloppuisin. Sphinx tarjoilee itämaista ja kansainvälistä ruokaa. Se on Puolan suurin ja suosituin, rento & ystävällinen ravintolaketju. Nykyään ravintoloita on 100 ympäri Puolaa. Niitä on ostoskeskuksissa, kaupunkien pääkaduilla ja suosituissa matkailukohteissa. Sfinksin erikoisuus on tunnettu Shoarma. Ravintolaketjun laajasta valikoimasta löytyy kuitenkin myös erilaisia lihalajikkeita, herkullisia ja erittäin suosittuja pihvejä sekä kala- ja kasvisruokia. Listalta löytyy myös pizzaa, pastaa, salaatteja, alkupaloja ja jälkiruokia. Perinteinen sisustus, alkuperäisistä kurpitsoista tehdyt lamput ja erityinen tunnelma ovat Sphinxin tunnusomaisia elementtejä. Alkuperäiset reseptit, maukkaat tuoreista tuotteista tehdyt ruoat, ammattitaitoinen tarjoilijapalvelu ja poikkeuksellinen tunnelma – kaikki nämä asiat tekevät Sphinxistä suositun paikan rentoutua ja tavata kaveriporukkaa tai ystäviä. Aivan hotellin vieressä on Beczka Pub eli Tynnyri pubi joka on kaupungin vanhin olemassa oleva pubi, joka perustettiin vuonna 1991. Sen sisustus on saanut inspiraationsa vanhojen englantilaisten pubien sisustuksista. Pubi tarjoaa vieraille monenlaisia oluita, mukaan lukien paikallisia oluita sekä muita vahvempia alkoholeja. Pubissa vierailijat voivat tilata myös erilaisia välipaloja. Joka päivä kaiuttimista soi rock- ja jazzmusiikki, ja usein elävää musiikkia. Pubissa on tikanheittoa ja kaksi biljardipöytää,sekä terassi. Avoinna 14:00 - 01:00. Olsztynin Aura-ostoskeskus sijaitsee yhdellä Olsztyn pääkaduista al. Marsalkka Jozef Pilsudskilla kaupungin keskustassa. Aura Centerissä Olsztynissa on yli 100 ostos- ja ruokailuvaihtoehtoa: mm. Carrefour, CCC, H&M, Bershka, Diverse, Diverse, MOHITO, New Yorker, KappAhl, Stradivarius, Rossmann, Militaria-US Commando ym. Cafes & Restaurants: Asia Hung, Boboq Bubble Tea, Costa Coffee, Grycan, Olimp, Pizza Hut Express, Sowa, Sushi-Ko. KAUNAS 415 000 as. Näe samalla Kaunas ja sen vanha kaupunki goottilaisine- ja barokkirakennuksineen. Löydä viehättäviä kellariravintoloita ja nauti maistuvasta liettualaisesta oluesta terasseilla tai tunnelmallisissa oluttuvissa. Ravintolat ja iltaelämä Parhaita paikkoja illanvietolle on vanhassakaupungissa, jossa pääaukio ja pääkatu (Vilniaus gatvė) ovat molemmat alueita, joilla on myöhään avoinna olevia baareja. Kaunaksesta löytyy yli puolenyön avoinna olevia baareja etenkin vanhastakaupungista. Vanhankaupungin keskusaukio (Rotušės aikštė) on paikka, jossa kannattaa ainakin kerran matkan aikana ruokailla. Sen ravintoloiden joukossa on monenmoisia, ja kesäkauden aikana aukion Vilniaus-kadun puoleinen pää täyttyy terasseista. Vanhankaupungin pääkatu (Vilniaus gatvė) ei ole yksi kaupungin parhaista ravintolakaduista, mutta sen varrella on melkoinen määrä kahviloita, ja baareja. Ravintolat tarjoavat erityisen hyvin liettualaisia ruokia, mutta kuten muuallakin italialaiset ruoat, hampurilaiset ja aasialaiset ruoat ovat suosittuja. Ruokien hinnat ovat monessa paikassa huokeita, mutta vanhassa kaupungissa joutuu ateriastaan maksamaan lähes Suomen hintoja. Monilla ravintoloilla on juomamenu, mutta valmistavatko monet itse juomansa? Ravintola – olutpanimo AVILYS, joka sijaitsee Kaunasin vanhassa kaupungissa, 1700-luvun kellareissa, kutsuu: Nauti ravintolan kellarin panimossa valmistetusta oluesta. Avilys valmistaa elävää, suodattamatonta, pastöroimatonta olutta. Tuotemerkkinä on liettualaista hunajaa sisältävä olut. Talon erikoisuuksia: kuumia juustomunkkeja, olutkeittoa humalavoilla, savustettua porsaan kylkeä ilman luuta, hunaja-olutjäätelöä. Avilys-brändin matkamuistoja myynnissä: olutlasit, liettualaista hunajaa Avilysin mehiläistarhasta, käsintehtyjä suklaatryffeleitä hunajaoluen kera ja lahjakortteja juhlaillalliselle, olutkierrokselle. Vietä hauskaa aikaa ystäviesi kanssa viihtyisässä ympäristössä ja nauti ravintolan monivuotisesta kokemuksesta ja eksklusiivisuudesta. Hogans pub on mukava paikka aivan Akropoliksen ostoskeskuksen ulkopuolella 650 m. päässä hotellistamme. Siellä hyvä ruoka, rento ilmapiiri ja hauskanpito kietoutuvat yhteen. Rauhallinen terassi. Pub ruokaa mm. Hot Dogs, Hampurilaisia, BBQ-kylkiluut ranskalaisten perunoiden ja salaatin kera, Paistettu kala ranskalaisten perunoiden kanssa. Tarjolla on laaja valikoima hanaoluita ja muita juomia. Viikonloppuisin usein live musiikkia. Avoinna klo -01 asti. HOTELLI KAUNASISSA KAUNASISSA HOTELLI*** Buffetaamiainen 2 yötä Hotellissa sijaitsee Kaunasin keskustassa. Kaunasin modernit ja historialliset nähtävyydet ovat kävelymatkan päässä. Hotelli sijaitsee lähellä vanhaa kaupunkia, jossa Kaunasin linna ja muut kaupungin maamerkit odottavat tutustumista. Hotellissa on 24h-vastaanotto. Tarjolla on silitys- ja kuivapesupalvelu. Hotellin vieressä on pizzeria, kebap ravintola, kahviloita ja kauppakeskus, jossa on Rimi market (avoinna klo -22 asti). Iso Akropolis-ostoskeskus ravintoloineen on 600 metrin päässä ja Laisvės alėja kävelykatu on 850 metrin päässä. Vanhakaupunki on kävellen 25 minuutin / 1,7 km:n päässä, ja sinne pääsee helposti julkisilla kulkuvälineillä tai taksilla 10 €. Hotellin 76 paikkaisessa ravintolassa tarjoillaan kansainvälisiä ruokia. Ravintola valmistaa herkullisia ruokia, maukkaita pastoja grillatusta kalasta ja lihasta, joka on keitetty erilaisissa kastikkeissa. Snack-menu on saatavilla 16 paikkaisessa baarissa ympäri vuorokauden. Terassi. Buffetaamiainen tarjoillaan aamuisin ravintolassa klo 6.30-10.00. Ilmastoidut modernit 11-14 m² huoneet on sisustettu tyylikkäästi lämpimin värein. Kaksi erillistä vuodetta tai parivuode. Kaikissa huoneissa on kovapuulattia, taulu-tv, työpöytä ja vaatekaappi. Kylpyhuoneessa on suihku ja hiustenkuivaaja. HOTELLI OLZSTYNISSÄ / ALLENSTEINISSA OLSZTYN / ALLENSTEIN HOTELLI*** buffetaamiainen 2 yötä Erinomainen sijainti Olsztynin / Allensteinin keskustassa 400 m. kävelymatkan päässä vanhasta kaupungista. Hotelli on täysin uusittu 2021. Vastaanotto on avoinna 24 h. Aulassa on tietokonenurkka. Hotellissa on hissi, huonepalvelu. 300 m säteellä on kebap baareja, pizzeria, McDonalds, pubi ja elintarvikekauppoja. Hotellin baari on avoinna klo 14.00-22.00. Välipaloja ja juomia on tarjolla klo 22 asti ravintolassa, klo 22 jälkeen vastaanotossa. Kahvi 10 zl / 2,60, cola 9 zl / 2 €, Olut 0,5 l 12 zl/ 3,10 €. Baarissa on biljardi ja darts. Hotellin ravintola tarjoaa klo 14.00-22.00 puolalaisen ja eurooppalaisen keittiön ruokia. Paikalliset tuotteet ja kokin luovuus ovat avain kulinaariseen juhlaan vaativampaankin makuun; mm. Caesar-salaatti grillattua kanaa 35 zl, 9 €, Paikallinen lihapullakeitto 20 zl / 5 €, Porsaankyljys, paistettua kaalia, paistetut perunat 54 zl /14 €, Kanapasta 49 zl/12,90 €, Ruijanpallasta voissa paistettuna, mustaa riisiä, vihanneksia ym. Klo 7:30 - 11:00 tarjoillaan herkullinen buffetaamiainen: Tuoretta leipää, salaatteja, hedelmiä, juustoa, leikkeleitä, kananmunia, nakkeja, munakokkelia ym. ja makeita leivonnaisia herkullisen aromaattisen kahvin kera. Kaikki 20 m² huoneet ovat modernisti sisustettuja ja toimivia. Niissä kaikissa on oma kylpyhuone, ilmastointi, satelliitti-tv, tallelokero, teen ja kahvin valmistusvälineet, ilmaiset vesipullot ja nopea Wi-Fi. Parivuode tai kaksi erillistä vuodetta ja kaupunkinäkymä. MATKAOHJELMA PÄÄSIÄISMATKA 2025 ENTISEEN ITÄ-PREUSSIIN PUOLASSA: 17.4 Kiirastorstai Klo 08.00- kokoontuminen Hki Länsisatama Länsiterminaali 2 aulassa ennen check-in porttia. Klo 09.00 Eckerö Linen Finlandia lähtee Tallinnaan. Aamiaisbuffet 1.kattaus klo 08.15- lisämaksusta 18 €, ilmoita jos otat jo matkaa varaessasi. Klo 11.15 Eckerö line saapuu Tallinnan satamaan A-terminaaliin. N. klo 11.30- bussi lähtee Tallinnasta A-terminaalin edestä. ![]() Taukopaikkamme 120 paikkainen Via Ikla bistro sijaitsee Viron ja Latvian rajalla, entisen Iklan raja-aseman tiloissa. Saat nopean välipalan tai runsaamman lounaan, miellyttävän aromaattisen kahvin tai virkistävän kylmän juoman. Ruokalistasta löydät yksinkertaisia ja maukkaita ruokia jokaiseen makuun – keittoja (Gulassi 4 €, Seljanka 4,50 €), pihvejä (Jauhelihapihvi ranskalaisilla 6,50 €, Schnitzeli ranskalaisilla 7,50 €), jälkiruokia. Nopean välipalan ystäville löytyy hampurilaisia (3,50 €), hot dogeja, ja voileipiä. Kaupasta löydät mitä reissulla tarvitsee mm. erilaisia välttämättömiä tavaroita, laajan valikoiman virvoitusjuomia, alkoholijuomia sekä välipaloja. Tietysti löytyy jäätelöä ja erilaisia makeisia herkkusuille Kahvi- /lounastauko n. klo 14.30 Viro-Latvia rajalla.![]() Heti kohta Liettuan rajan jälkeen n. klo 19.30 kahvilatauko: tilavat wc;t, suolaista, ja makeaa, kylmiä juomia, ruoat tulee nopeasti, terassialue. Bussi on illalla klo 22 mennessä Kaunasissa, jossa vietämme hotelliyön.
18.4 Pitkäperjantai
Buffetaamiainen klo 06.30-. Klo 07.30 bussi lähtee hotellilta. Jatkamme kohti Suwalkin käytävään ja Puolaa. Pysähdys Bartossen saksalaisella sotilashautausmaalla. MIKOLAJKI / NIKOLAIKEN Tämä kaupunki tunnetaan "Masurian Helmenä" ja sijaitsee kapealla kankaalla Mikolajskiesee ja Taltyseen välissä. Tämä 4000 asukkaan pieni kaupunki muuttuu kesäisin sykkiväksi lomakaupungiksi. Viehättävä rantapromenaadi lukuisine ravintoloineen on turistien suosiossa. Lounastauko puoliltapäivin Nikolaikenissa. Bussi on Olzstyn / Allensteinissa klo 14.45. Klo 15-16 Allensteinin linnaan tutustuminen. Tai vaihtoehtoisesti viereiseen Browar Warmia panimoravintolaan tutustuminen Klo 16.15- sisäänkirjautuminen hotelliin, jossa vietämme seuraavat 2 yötä. 19.4 Lauantai Klo 06.30-11.00 buffetaamiainen. Klo 07.45 bussi lähtee kohti Malborkia jossa tutustuminen Marienburgin goottilaiseen linnaan (klo 10-11.30 opastettu 1,5 h kierros englanniksi: mm. Esilinna, porttikäytävät, Keski- ja Ylälinnan pihat, Pyhän Annan kappeli, puutarha, keskiaikainen linnan keittiö, vallihauta ja zwinger. (ei käyntiä saleissa ja museon näyttelyissä). Klo 11.30-12.30 lounas aikaa /vapaata aikaa ostoksille Malborkissa. Sen jälkeeen ajamme kohti Stutthofia jossa klo 13.45-15.00 tustuminen keskitysleiriin omatoimisesti (60 min). Marketti / välipalatauko. Noin klo 17.15- olemme takaisin hotellilla Allensteinissa. Tai voit vaihtoehtoisesti viettää päivän omatoimisesti Olzstynissä: kaupat, Aura ostoskeskus ja ravintolat ovat auki aivan normaalisti. Hotellin ravintola on avoinna klo 12-22 & baari klo 12-23. 20.4 Sunnuntai 1. Pääsiäispäivä Klo 07.30-08.30 buffetaamiainen. Klo 08.30 lähtö Olzstynistä / Allensteinista. Matkalla kohti Sudenpesää on klo 09.45-10.10 pysähdys Heiligenlinden luostarin barokkikirkolla joka tunnetaan kirkkoarkkitehtuurin helmenä. Klo 11.00-13.00 puolalaisen historioitsijan opastama kierros (saksaksi joka suomennetaan) Wolfsschanze -Hitlerin Sudenpesän alueella. Vapaata aikaa kahville tai matkamuistojen ostamiselle. Poikkeamme mahdollisuuksien mukaan (vahvistamatta) Luftwaffen entisellä Rastenburgin -Wilhelmsdorfin lentokentällä, mistä Stauffenberg pakeni lentäen Berliiniin 20.7.1944. Iltapäivällä klo 15.30 matkan hintaan kuuluva lounas. ![]() Pysähdymme iltapäivällä vielä Kaunasin 9. linnakkeen ja keskitysleirin muistomerkin luona. Bussi on Kaunasissa hotellilla klo 19. 21.4 Maanantai 2. Pääsiäispäivä Buffetaamiainen klo 06.30-07.15. Klo 07.20 lähdemme ajamaan kohti Riikaa. Riiassa klo 13 omakustanteisen lounas Lido ravintolassa, jossa jokainen voi valita mieleisensä aterian. Lido ravintola on pääsiäiskoristeltu, ja siellä on myös eläviä pääsiäistipuja ja kaneja. Iltapäivällä ostyspysähdys Latvian/Eesti rajalla edullisille alkoholi-ostoksille. Noin klo 17.45 bussi saapuu Tallinnaan A-terminaaliin. Laivaan mentävä klo 18.10 mennessä. Klo 18.30 Eckerö Linen Finlandia lähtee Helsinkiin. Laivalla buffetpöytä kattaus klo 18.15- / ennakkoon ostettuna 36 € aik. Klo 21.00 Eckerö Line saapuu Helsinkiin Länsisatamaan. Bussissa on säädettävät istuimet, ilmastointi, wc, jääkaappi, DVD/tv. Bussimatkalla on mm. kahvitauko & ruokatauko. Varaa matkalle Euroja ja Puolan zloteja. Matkustajilla on oltava passi tai henkilöllisyystodistus sekä matkavakuutus. Matkavaraukset ja tiedustelut tästä! E-mail: info@blitztours.fi /Puh.varaukset: 044-3034003Matkanjärjestäjä Blitz Tours Oy 3647/06/Mj. Kuluttaja- ja Kilpailuviraston vakuusrahaston / valmismatkarekisterin jäsen.
|